Pääkirjoitus

Pien­puul­le lisää käyttöä

Pääkirjoitus

Metsät kasvavat Suomessa ennennäkemättömällä vauhdilla. Vuosikasvut ovat huomattavasti suurempia, mitä metsiä hakataan. Suurinta kasvu on nuorissa metsissä ja siellä on tarjolla eniten myös erilaisia metsänhoidollisia töitä.

Tilanne on seurausta maamme hyvin järjestetystä metsänhoitopolitiikasta. Kun aikoinaan tehtiin suuriakin hakkuita, niin niiden jälkeen jälkihoitotyöt on tehty mallikkaasti. Nyt metsänomistajat voivat korjata hedelmiä.

Useissa puheenvuoroissa (KS 5.11.) todettiin, että jopa kolmasosa Pohjois-Suomen kuitupuusta jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Tarjonta ylittää kysynnän. Kuitupuuta käyttävien tehtaiden ja ostajien pieni määrä näkyy niin Koillismaan kuin koko Suomenkin puumarkkinoilla.

Tilanteeseen on esitetty keinoksi sellutehtaan, jos ei kahdenkin perustamiselle Pohjois-Suomeen. Vaihtoehtoisia paikkoja kuten Kemijärvi ja Kajaani ovat olleet muun muassa esillä. Esimerkiksi Lapin metsien rakenne on tällä hetkellä sellainen, että yhtä tukkimottia kohti tulee kolme mottia kuitua.

Jos ajatellaan asiaa Koillismaan näkövinkkelistä, katseet kääntyvät ennen mutta Kemijärven suuntaan. Sellutehtaan perustaminen sinne olisi hyvin tervetullut asia – ja onhan Kemijärvellä perinteitäkin tässä suhteessa.

Lapin raaka-ainevarastot olisivat lähellä, mutta varmasti myös ainakin osista Koillismaan aluetta kannattaisi kuljettaa kuitupuuta sinne. Puu saataisiin täältäkin hyötykäyttöön.

Äänekoskelle ollaan rakentamassa jo uutta sellutehdasta, mitä ei ole tapahtunut aikoihin. Tehdas aloittanee toimintansa vuonna 2018. Se tulee käyttämään raaka-aineenaan keskisen Suomen kuitupuuta.

Äänekosken tehtaan perustamisella on todennäköisesti vaikutusta tulevaisuudessa kuitupuuvirtoihin myös Pohjois-Suomessa.

Tällä hetkellä Keski-Suomesta Metsä Bortnian Kemin tehtaalle kuljetettava junapuu loppuu ja puuvirta kääntyy päinvastaiseksi. Kemin tehdas tarvitsee puuta muualta korvatakseen tämän aukon ja siinä on mahdollisuuksia myös Koillismaalle.

Kuitupuun osalta tulevaisuudennäkymät näyttävät lupaaville, kunhan ainakin yksi sellutehdas ja suunnitteilla oleva biolaitos saadaan toimintaan.

”Äänekosken tehtaan perustamisella on todennäköisesti vaikutusta tulevaisuudessa kuitupuuvirtoihin myös Pohjois-Suomessa.