Pääkirjoitus

Pien­puu­ter­mi­naa­lia ra­ken­ta­maan

Energiapuuta kasvaa metsät väärällään. Kysymys on siitä, miten puu saadaan metsästä polttokattilaan kannattavasti.
Energiapuuta kasvaa metsät väärällään. Kysymys on siitä, miten puu saadaan metsästä polttokattilaan kannattavasti.
Kuva: Mikko Halvari

 Pienpuun hyödyntäminen nytkähti askeleen eteenpäin, kun puuterminaalille alettiin hakea Kuusamosta tonttia. Elinkeinoyhtiö Naturpolis jätti kaupunginhallitukselle hakemuksen Kurkijärventien varressa sijaitsevasta tontista. Tontti sijaitsee lähellä pellettitehdasta.

Terminaalin tarkoituksena on on järkeistää pienpuun käsittelyä siten, että energiapuuta saataisiin liikkeelle nykyistä jouhevammin ja edullisimmilla kustannuksilla.

Puuterminaalista on hahmoteltu usean hehtaarin asfalttikenttää, johon puuta voisi tuoda välivarastoon. Siellä puuta voitaisiin kuivata ja hakettaa kerralla isompia määriä. Vieressä toimiva pellettitehdas saisi myös raaka-ainetta.

Valtiovalta patistaa puun energiakäytön lisäämiseen. Taustalla on fossiilisten polttoaineiden kallistuminen ja Suomelle asetetut ilmastotavoitteet. Yli puolet tarvittavasta uusiutuvan energian lisäyksestä on tarkoitus kattaa puulla.

Puun käyttö on tarkoitus lisätä 2,5-kertaiseksi. Tämä tarkoittaa, että metsästä pitäisi saada energiakäyttöön satoja tuhansia rekkakuormallisia vuodessa lisää. Mittakaava on valtava.

Saman voi suhteuttaa Koillismaalle. Kuusamossa metsän kasvu on vuodessa miljoona kuutiota, josta puolet on suojelu- ja matkailualueilla. Puolesta miljoonasta kuutiosta korjataan talteen 300 000 kuutiota eli 200 000 kuutiota jää käyttämättä joka vuosi.

Kuusamossa puun käyttöä ei siis pystytä lisäämään valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti eli 2,5-kertaistamaan, vaikka kaikki nykyinen kasvu saataisiin metsästä pois. Silti metsässä on valtava määrä puuta, joka voitaisiin korjata pois.

Suurin haaste puun käytölle ovat laajat korjuualueet ja pitkät kuljetusmatkat. Määrättömän kauas energiapuuta ei ole järkevää rahdata. Tällä hetkellä valtaosa polttohakkeesta menee Ouluun.

Puuterminaalin suurin haaste on sen taloudellinen kannattavuus. Samalla on pidettävä huoli, ettei polttoon mene metsäteollisuuden tarvitsemaa puuta.

Kuusamon esimerkki osoittaa, että puun korjuu suorastaan huutaa tehostamista. On helppo luonnostella teoreettisia lukuja siitä, kuinka paljon metsät tuottavat. Samoin korjuutavoitteet on helppo luonnostella paperille, mutta toteutuksessa tulevat vastaan taloudelliset reunaehdot.

Jotta valtakunnallinen tavoite energiapuun käytön lisäämisestä voi toteutua, on asiaan käytävä kiinni ruohonjuuritasolla. Pienpuuterminaalin rakentaminen Kuusamoon on aidosti asioita eteenpäin vievä hanke. Ilman tällaisia konkreettisia hankkeita energiapuun käytön lisääminen on pelkkä tuulen huuhtoma toive.