Näinä päivinä pienten alakoululaisten vanhempien mielikuvitus on koetuksella. Koulut ovat päättyneet, mutta oma loma saattaa siintää vielä tulevaisuudessa. Tai jos oma loma on alkukesästä, ongelma siirtyy loppukesään: mitä lapsi tai lapset tekevät kotona työpäivän ajan.
Usein vanhemmat jaksottavat lomansa siten, etteivät ole yhtä aikaa ainakaan koko lomaa. Toisaalta useimmat perheet haluavat viettää lomaa yhtä aikaa ainakin jonkin pätkän.
Mummit ja kummit ovat kesäaikaan kysyttyjä. Heitä voi pyytää, mutta ei määrättömiin vaivata. Hankalinta kesäjärjestelyjen tekeminen on perheissä, joiden isovanhemmat ja muut sukulaiset asuvat kaukana.
Yhtenä ratkaisuna on perustaa hoitokimppoja muiden samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa. Jos ottaa hoitoonsa naapurustosta lapsen tai useamman omalle lomalleen, voi vastaavasti pyytää naapuriapua, kun itsellä työt taas alkavat. Tällainen naapuriapu on parhaimmillaan erinomainen ratkaisu, sillä lapsi saa hoitopaikan ja leikkikavereita kaupan päälle. Sovittelua se tosin vaatii, sillä useamman aikuisen lomien suunnittelu yhteensopivaksi on melkoinen tehtävä. Työpaikoilla lomat joudutaan tyypillisesti jakamaan useammalle kuukaudelle vuorotteluperiaatteella.
Haasteellisin tilanne on eka- ja tokaluokkalaisten perheissä. Sitä vanhemmat lapset yleensä jo viihtyvät päivän yksinkin, jos ainakin toinen vanhemmista on puhelimen tavoitettavissa työpäivän aikana. Kuntien, seurakuntien ja yhdistyksen kerhot tuovat sisältöä päivään, jos lapsi itse kokee toiminnan mielekkääksi. Tärkeintä on, että lapsi nauttii ansaitsemastaan kesälomasta, ja saa palata koulun penkille levänneenä ja iloisena.
Lasten kesälomien järjestäminen voi aiheuttaa päävaivaa, mutta lähtökohtaisesti loma on tietysti iloinen asia. Paljon peräänkuulutettu yhteisöllisyys on tässäkin valttia: anna apua, niin voit sitä itsekin pyytää. Kuuntele lastasi, mitä hän haluaa lomallaan tehdä.