Pääkirjoitus
Hallitusvastuu on kurittanut tähän mennessä lähinnä perussuomalaisia, mutta nyt päähallituspuolue keskusta on saanut syliinsä palavan kalikan. Maatalouslomituksiin suunnitellut 20 miljoonan leikkaukset iskevät kipeästi keskustan peruskannattajakuntaan.
Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) sanoi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, ettei harkitse lomitussäästöjen perumista tai siirtämistä, mutta on valmis miettimään vielä säästöjen kohteita.
Jos säästöt toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön esityksen mukaisesti, ovat pienet, alle kahdeksan lehmän tilat jäämässä kokonaan ilman lomaoikeutta. Ministeriö poistaisi lomaoikeuden alle 10 000 euroa myel-tuloja ansaitsevilta viljelijöiltä. Alle neljän tunnin työajalla viljelijä ei saa lomaoikeutta.
Esitys on rajaamassa 2 700 karjatilallista lomaoikeuden ja sijaisavun ulkopuolelle.
Lomaoikeuden karsiminen tarkoittaisi loppua pientiloille, joiden kannattavuus ei muutenkaan ole kaksinen. Tosin on todettava, että pienimpien tilojen määrä hupenee muutenkin vauhdilla. Ne väistyvät luonnollisen poistuman kautta suurempien ja tehokkaampien tieltä, mutta ovat yhtä kaikki tärkeitä työllistäjiä maaseudulla, jossa korvaavia työpaikkoja on niukasti tarjolla.
Alan tulevaisuuden kannalta on erityisen hankalaa, jos robottinavettaan investoineiden yrittäjäpariskunnan työaika jää alle rajan siten, että kaksi lomaoikeutta muuttuu yhdeksi. Investointien ja tuottavuuden kasvuun pitää päinvastoin kannustaa.
Viljelijöiden lomaoikeus, 26 päivää vuodessa, on vaatimaton palkansaajiin nähden. Eroa korostaa, että lomapäivät ovat kalenteripäiviä toisin kuin julkishallinnossa, jossa 38 päivän lomaa kuluttavat vain arkipäivät. Viljelijöiden jaksamisen kannalta lomissa ei ole karsimisen varaa.
Kunnallista lomituspalvelun tehostaminen ja täydentäminen yksityisillä palveluilla on tutkimisen arvoinen ajatus. Viljelijä saisi palvelusetelin, jolla hankkisi lomituksen parhaaksi katsomaltaan taholta.