Pääkirjoitus
Kuusamon työttömyysaste on jämähtänyt kiusallisen korkeaksi. Työttömyysaste on alkuvuoden aikana ollut yli 15 prosenttia lukuunottamatta elokuuta, jolloin päästiin 14,4 prosenttiin. Työttömiä on Kuusamossa runsas tuhat. Pahimpana työttömyyskuukautena tammikuussa työnhakijoita oli 1 180.
Avoimien työpaikkojen määrä vaihtelee voimakkaasti matkailusesongin mukaan. Helmi-maaliskuussa työpaikkoja oli avoinna lähes 300, kolmena kesäkuukautena alle sata. Vaikka väkiluku on edelleen vähentynyt, on työvoiman määrä pysynyt Kuusamossa hyvin tasaisesti noin 7 000 hengessä. Muuttotappio syntyy valtaosin opiskelemaan lähtevistä nuorista, jotka eivät vielä ole työmarkkinoilla.
Työttömyyden kovassa ytimessä ovat yli vuoden työttömänä olleet pitkäaikaistyöttömät. Heitä on vuodenajasta riippuen 170-190. Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
Kuusamon kaupunki lähti ennakkoluulottomasti kokeilemaan niin sanotun Kela-sakon maksamista suoraan työnantajalle, jos tämä työllistää pitkäaikaistyöttömän. Kokeilu on tiettävästi ensimmäinen Suomessa ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia.
Pitkäaikaistyöttömyyteen on pureuduttu myös kaupungin järjestämällä Askel-toiminnalla. Kuntouttavan työtoiminnassa on ollut mukana 310 ihmistä alkuvuoden aikana.
Toimenpiteitä huolimatta kaupungin työttömyysmenot jatkavat kasvuaan. Kaupungin budjettiinsa varaamat työllistämisvarat olivat miltei käytetyt elokuun loppuun mennessä. Kela-sakot nielevät reilusti yli puoli miljoonaa euroa tänä vuonna. Kela-sakko tarkoittaa, että kunta on velvoitettu maksamaan valtiolle korvausta pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta, kun työttömyys on jatkunut vähintään 300 päivää.
Työttömistä lähes puolet, noin 500 henkeä, on yli 50-vuotiaita. Heidän asemansa työmarkkinoilla on nuorempia ikäluokkia heikompi. Heidän työllistymiseensä on pantava erityinen huomio. Uusia, ennakkoluulottomia keinoja tarvitaan edelleen.