Kun vanhemmat miettivät lasten harrastuksia, tulee usein esiin sama kysymys: kuinka paljon on tarpeeksi?
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Marie Rautavan mukaan mitään valmiiksi määriteltyä oikeaa määrää ei ole olemassa.
– Lapset ovat yksilöllisiä. Mitään nyrkkisääntöä ei ole, vaan se riippuu ihan lapsesta, Rautava sanoo.
– Jos lapsi alkaa kuitenkin väsyä, eikä ehdi olla kavereiden ja perheen kanssa tai ei ehdi tehdä koulutehtäviä, niin sitten on hyvä kuulostella, mitä voisi jättää pois.
Harrastuksen aloittamiselle ei ole olemassa myöskään oikeaa ikää. Alle kouluikäinen lapsi touhuaa ja saa paljon virikkeitä jo päiväkodissa, joten lapsi ei välttämättä jaksa harrastaa ollenkaan.
Rautavan mielestä harrastuksia ei tarvitse olla isommillakaan lapsilla, jos lapsi ei itse niitä kaipaa.
– Vanhemman ei tarvitse olla huolissaan, että oma lapsi jäisi jotenkin jälkeen, jos ei harrastakaan mitään. On tärkeää, minkälainen merkitys harrastuksella on lapsen elämässä. Harrastuksen kuuluu tuoda iloa lapsen elämään.
Rautava on pistänyt merkille, että aikuiset mieltävät harrastukseksi usein vain sellaiset lajit, joissa joku ulkopuolinen ohjaa harrastusta ja siitä pitää maksaa.
Harrastukseksi lasketaan kuitenkin myös lapsen omat mielipuuhat tai perheen kanssa touhuilu.
– Harrastuksia voi olla yhtälailla kotona piirtäminen, lukeminen, luonnossa kulkeminen, leikkiminen tai pelaaminen. Ihan mikä tahansa lapselle on mieluista ja tuo hyvää oloa.
Myös tietokoneella pelaaminen voi olla harrastus. Rautava kertoo omasta kokemuksestaan, että tietokoneella pelaamista kannattaa kuitenkin säännöstellä hyvissä ajoin ennen kuin siitä joutuu taistelemaan.
– Tietokoneella oleminenkin voi olla sosiaalista. Joillekin lapsille netin pelikaverit voivat olla ihan pelastus, jos on muuten yksinäinen. Vanhempien kuuluu kuitenkin asettaa rajat ja pitää huolta, ettei lapsi pelaa liikaa.
Joskus lapsen harrastus voi olla kuormittavaa koko perheelle. Jatkuva kiire, pitkät välimatkat tai liian suuret määrät harrastuksia voivat kuluttaa myös vanhemman voimia.
Rautava muistuttaa vanhempia pitämään huolta lapsen lisäksi myös omista perustarpeista: nukkumisesta, liikkumisesta ja hyvästä ruoasta. Vaikeissa tilanteissa voi hakea tukea muilta aikuisilta ja jakaa asioita ystäviensä kanssa.
– Tähän voi käyttää sitä lentokoneesta opittua sääntöä: aikuisen pitää laittaa happinaamari ensin itselleen, koska muuten sitä ei saa laitettua lapselleen. On todella tärkeää muistaa pitää huolta myös omasta jaksamisestaan.