Usein kranssi-sana visualisoituu mielissämme muodoltaan pyöreäksi ja väriltään vihreäksi havukranssiksi, joka on saanut väriä punaisista marjoista. Mutta pitääkö kranssin olla aina sellainen?
Ei. Puutarhuri ja floristi Terttu Tuovila Puutteenkylän puutarhalta haastaa ihmiset tekemään perinteisestä poikkeavia kransseja.
– Kranssia voi ajatella ovikoristeena, jonka muoto voi olla eri. Paljonhan käytetään sydäntä, mutta voi olla myös muita muotoja kuten umpinaisia.
Seuraavassa Terttu Tuovila antaa muutamia vinkkejä kranssin tekoon. Tärkein ohje kuitenkin heti kärkeen.
– Laita omaa luovuutta peliin.
Paikka
Kranssin paikka ja ympäristötekijät määrittävät kranssin tyylin. Saako se paikkansa ikkunasta, ovesta vai jostain muualta? Tuovila kehottaa käyttämään luovuutta paikan ja ympäristön mietinnässä.
– Yleensä kranssi on tervetulotoivotus ja joulunodotukseen tarkoitettu. Mutta mikäpä estää tekemästä kranssia vaikka koivuun tai laittamasta koivunoksiin pieniä kransseja roikkumaan?
Perinteinen kranssi on ympyrän- tai sydämenmuotoinen. Mutta mitä muuta se voisi olla?
– Sekin on tyylikysymys, että haluaako tehdä hyvin säntillisen näköisen vai vähän rouheamman. Jos alkaa tehdä yhdellä tyylillä, tekee sillä loppuun asti. Kesken työn ei kannata vaihtaa tyyliä.
Valot
Yksi tapa on tehdä kranssi pelkästä valonauhasta.
– Ne lähtisin laittamaan niin, että johdot jää piiloon. Miettisinkin jo paikkaa ja mallia miettiessä, että käytänkö valoja vai en ja miten johdot saisi jo työn aikana piiloon.
Pohja
Kun muoto on ratkaistu, seuraavaksi mietitään miten muodon saa pohjaan. Pohjan voi tehdä luonnonmukaisesti kuusesta, männystä, pajusta tai koivusta.
– Kun niitä kerätään, pitää yleensä olla maanomistajan lupa, että ei riivitä ihan mistä sattuu.
Pohjan voi tehdä myös pahvista, styroksista tai rakennuslevystä leikkaamalla tai hioamalla muotoa. Pohjia löytyy myös valmiina kaupasta.
– Kiinnitä muodossa huomiota siihen, että jos teet pyöreää muotoa, niin muoto pysyy pyöreänä, eikä siitä tule soikea.
Materiaalit
Luonnonmateriaaleja, lankoja, kankaita, kangaskukkia, oikeita kukkia, tuohta, nauhoja...Kranssin voi tehdä melkein mistä vain. Siinäkin Tuovilan mielestä kannattaa pitää mielessä paikka ja tyyli.
– Käyttäisin harkintaa siinä, että mitkä materiaalit sopivat yhteen. Kaikki materiaalit eivät sovi. On käytettävä omaa harkintaa ja makua. Monesti vähemmän on enemmän, Tuovila huomauttaa.
Tuovilan oma maku sanoo, että luonnonmateriaalit käyvät keskenään yhteen, mutta hän ei yhdistäisi niiden kanssa kimalleporoa tai lahjapakettikoristeita.
– Esimerkiksi villalanka ja huovutetut jutut sopivat luonnonmateriaalien kanssa tosi hyvin yhteen. Jos haluaa tehdä bling-bling-tyylisen, käyttää sitä sitten reilusti ja tekee sen tyylisen kokonaan.
Perinteisen kranssin teossa mänty on yleensä kuusta parempi, koska se ei karista neulasia niin nopeasti.
– Koristelussa marjat on hyviä, jos kranssi on ulkoa, mutta sisätiloissa marjat happanee.
Tuovila muistuttaa, että kranssi ei tarvitse välttämättä koristeita ollenkaan, jos pohja on kaunis.
Kiinnitys
Kranssimateriaalien kiinnitystapa valitaan pohjamateriaalin mukaan. Perinteiset kranssit, joissa käytetään oksia, voi kiepauttaa rautalangalla tai käyttää hakasia. Yleensä hakasia käytetään olki- tai styroksipohjiin, kuumaliimaa pahviin.
– Pahviin voi käyttää ehkä myös Eri-keeperiä, mutta siinä on vaikeutena se, että kuivuminen kestää kauan.
Värit
Tuovilan mukaan perinteiseen joulukranssiin käyvät vihreä, punainen, hopea ja kulta.
– Tummia sävyjäkään ei tarvitse pelätä. Ihan mustalla saa dramaattisen näköisen tai sitten voi käyttää mustan ja valkoisen yhdistelmää tai tummansinistä ja hopeaa.
Kranssit voi myös maalata spraymaalilla. Tapa toimii etenkin, jos tavoittelee nyt pinnalla olevaa skandinaavista, valkoista tyyliä.
Sillä saa myös käyttöikää vanhalle kranssille.
– Viime vuonna tein ison havukranssin, jonka halkaisin. Se oli hopeakuusen oksistoon tehty, mutta käytön jälkeen ihan kulahtaneen näköinen. Käytin valkoista spraymaalia ja maalasin koko työn valkoiseksi. Sillä sai taas yhden vuoden käyttöikää.
