Euroopan unionista näyttää jälleen tulevan uusia uhkia suomalaisille metsäteollisuudelle. Viimeksi tämä nähtiin, kun EU-parlamentin ympäristövaliokunta teki äänestyspäätöksen, joka liittyy hiilinielujen laskentatapaa.
Jos päätös tulee pitämään, se merkitsee sitä, että koko Suomessa, myös pohjoisen sahoilla ja jalostuslaitoksilla puun käyttö vaikeutuu ja vähenee tulevaisuudessa. Puun lisähakkuut nimittäin eivät onnistu.
Muun muassa EU-parlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki on todennut, että maamme kärsii hyvin epäedullisesta laskentamallista, jossa jouduttaisiin maksumiehiksi takavuosien alhaisista hakkuista. Jos tulevaisuuden hakkuut ylittävät aikaisemmat hakkuut, ne luetaan päästöiksi. Silloin maan täytyy leikata päästöjään vastaavassa suhteessa tai ostaa muualta päästöoikeuksia.
Asia kytkeytyy hiilitaseeseen, sillä puut sitovat hiiltä ja ne toimivat ikään kuin hiilinieluina. EU:n ympäristövaliokunnassa metsien käyttöä verrataan vuosiin 2000-2012. Esimerkiksi Ruotsi hakkasi näinä vertailuvuosina selvästi Suomea enemmän. Maamme kohdalta tämä on väärin. Nimittäin Suomen metsät kasvavat tänä päivänä entistä nopeammin ja enemmän. Jos hakkaisimme edelleen kestävästi eli vuosittaista kasvua vähemmän, joutuisimme selvästi maksumiehiksi.
Suomi elää edelleen pitkälle metsistä ja maassamme on suunnitteilla useitakin suuria metsäteollisuuden investointeja. Miten investointien käy, jos hakkuut käyvät liian kalliiksi tai jopa mahdottomiksi? Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun metsäteollisuuttamme aiotaan rokottaa. Muun muassa sahateollisuus on kärsinyt alueellisesti vanhojen metsien suojelusta.
Suomi on pieni tekijä Euroopan ja varsinkin koko maailman ilmastopolitiikassa. Maamme on tähän asti ollut kuitenkin hyvin kuuliaisesti mukana estämässä kasvihuoneilmiön leviämistä. Mutta vaikka tekisimme mitä, sillä ei Euroopan tai maailman tilannetta korjata.
Euroopassa täytyy muistaa, että Suomen taloudessa metsäteollisuuden merkitys on suuri eikä ajaa maatamme täysin ahtaalle.