Perussuomalaisten tuleva linja herättää mielenkiintoa maassa ja maakunnassa. Oulun vaalipiiristä puolue sai neljä kansanedustajaa.
Timo Soinin johtamaan puolue sai kaikkiaan 39 kansanedustajaa. Miten tämä porukka pysyy puheenjohtajansa näpeissä, jää nähtäväksi. Samoin se, minkälaiseksi hallituskumppaniksi perussuomalaiset osoittautuvat. Puolueiden vaalipuheet olivat sikäli toisistaan poikkeavia, että hallituksen kokoaminen on työn ja tuskan takana.
Suurin puolue kokoomus on puheenjohtajansa Jyrki Kataisen johdolla oikeutettu avaamaan neuvottelut. Keskusta lienee rökäletappion myötä automaattisesti ulkona hallituksesta. Tuskin puolueella sinne on juuri halujakaan.
Sdp on kokoomukselle tuttu kumppani sinipunahallituksesta. Puolueet löytänevät kohtuullisen helposti yhteisen sävelen, vaikka Jutta Urpilainen erkani Eurooppa-politiikassa kauas kokoomuksesta.
Mutta miten sopivat samaan hallitukseen kokoomus ja perussuomalaiset? Asiakysymyksissä, etenkin Eurooppa-politiikassa, puolueet löytyivät vaalitaistelun aikana kehän vastakkaisilta laidoilta. Perussuomalaiset ovat vaalien ainoa voittaja ja heidän paikkansa on hallituksessa. Puolueella on oikeus ja velvollisuus päästä vastamaan puheistaan hallitusvastuuseen.
Suomessa on pian 30 vuoden ajan totuttu siihen, että maata hallitsee enemmistöhallitus, joka istuu täyden vaalikauden eli neljä vuotta. Tätä ennen Suomessa saattoi olla hyvinkin lyhytikäisiä hallituksia.
Enemmistöhallitukset on näihin vaaleihin asti koottu siten, että runko on muodostettu kahdesta suuresta puolueesta kolmannen jäädessä oppositioon. Nyt Suomessa on neljä 35-44 edustajan puoluetta, ja hallituksen kokoamisessa ollaan aivan uudessa tilanteessa. Kaksi puoluetta ei riitä hallituksen rungoksi. Esimerkiksi kokoomuksella ja demareilla on yhteensä 86 kansanedustajaa. Oppositiorintamalla eli sdp:llä ja perussuomalaisilla on yhteensä 81 kansanedustajaa, eikä edes vasemmistoliiton mukaan tulo toisi enemmistöä.
Suomen poliittinen elämä muuttuu näiden vaalien myötä todennäköisesti epävakaammaksi. Ei ole kirkossa kuulutettu, että seuraava hallitus istuu täydet neljä vuotta.
Pohjois-Suomen kannalta olisi tärkeää, että alueen kansanedustajista joku tai jotkut nousisivat ministereiksi vallankäytön keskeisimpään ytimeen. Onko siihen realistisia mahdollisuuksia, sitä on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Pohjois-Suomen on pidettävä puolensa.
Miten tuleva hallitus linjaa muun muassa aluepolitiikan, kuntapolitiikan ja terveydenhuollon suuret linjat? Siinä riittää pohjoissuomalaisilla jännitettävää.