Oulun läänin viimeinen maaherra Eino Siuruainen jatkaa aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana eläkepäivinään. Venäjä-suhteistaan tunnettu Siuruainen laati raportin suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksista Barentsin alueella. Siuruainen luovutti raportin työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle pari viikkoa sitten.
Raportissaan Siuruainen muistuttaa, että Barentsin alueen merkitys on nousemassa tavalla, jota Suomessa ei ole vieläkään pantu riittävästi merkille.
Raportin mukaan pitkään valmisteltu Shtokmanin kaasukentän aloituspäätös tehtäneen maaliskuun lopussa 2011. Jättihankeen 600-800 urakkasopimusta on tarkoitus solmia kuluvan vuoden loppuun mennessä. Toteutuessaan päätös on lähtölaukaus Barentsinmeren rannikoiden mittaville investoinneille.
Kaasukentän on tarkoitus olla tuotannossa 2016. Investoinnin arvo on 35 miljardia euroa. Suuriin liikennehankkeisiin Murmanskin ja Kantalahden satamissa on määrä investoida 11 miljardia sekä Kuolan atomivoimaloidenkakkosvaiheeseen 6 miljardia. Kaikkien alueelle suunniteltujen investointien summa on 62 miljardia euroa, mikä ylittää 10 miljardilla Suomen valtion budjetin loppusumman. Mittakaava on valtava.
Investoinneilla Venäjä varustautuu paitsi Barentsin luonnonrikkauksien hyödyntämiseen, myös Koillisväylän avaamiseen. Useat jäävahvistetut rahtilaivat käyttivät reittiä vuonna 2010, myös ilman jäänmurtajaa. Koillisväylä lyhentää Keski-Euroopasta Aasiaan merkittävästi.
Siuruainen puutelista suomalaisten osalta on pitkä. Suomalaisilla pk-yrityksillä on niukasti tietoa Barentsin kehityksestä. Tiedon hankkiminen ei ole minkään organisaation vastuulla. Suomella ei ole selkeää kuvaa, miten päästään mukaan pöytiin, jossa konkreettiset urakkapäätökset tehdään. Yritykset ovat yksinään liian pieniä.
Pohjoisen merkityksen nousuun kiinnitti huomiota myös Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen. Hän nosti kolumnissaan (HS 16.1.) esille Koillisväylän, mutta myös matkailun ja kaivosteollisuuden merkityksen nousun.
Pentikäisen mielestä kestävin tapa järjestää yhteydet pohjoiseen on raideliikenne, jonka pääteasema olisi Kirkkoniemi. Esiselvityksen mukaan noin 500 kilometrin rata Rovaniemeltä Kemijärven, Sodankylän ja Ivalon kautta Kirkkoniemeen maksaisi 1,1-1,6 miljardia euroa. Aikataulua Pentikäinen kaavailee siten, että vuonna 2020 rata yltäisi Sodankylään ja 2030 oltaisiin Jäämerellä.
Pentikäinen jättää mainitsematta vaihtoehtoisen ratalinjauksen. Entäpä jos rata pistäisi Sallan kautta Venäjän puolelle ja Muurmannin rataan. Rakennettavia kilometrejä olisi huomattavasti vähemmän.