Pääkirjoitus
Koillismaan kuntaliitokset, jätevesien purkusuunta, Rukan parkkihalli, Petäjäkankaan golf-kenttä, Kuusamon urheilukentän siirto, uuden jäähallin rakentaminen ja kaivoshanke.
Listassa on muutamia Koillismaalla intohimoja herättäneitä keskustelunaiheita vuosien varrelta. Monessa tapauksessa keskustelu on palanut pohjaan kauan ennen kuin faktoja on ollut saatavilla. Jos keskustelu ehtii lukkiutua juupas-eipäs asetelmaan, on sitä asiallisilla mielipiteillä enää vaikea muuksi muuttaa.
Keskustelun parantamiseksi on syytä ottaa käyttöön päätösten ennakkoarviointi. Ennakkoarvioinnissa hahmotellaan nykyistä tarkemmin, mitä eri vaihtoehdoista seuraa. Kehitysjohtaja Pauli Miettinen otti esille, mitä ennakkoarviointi tarkoittaisi esimerkiksi Kuusamon jäähalli-monitoimihalli -hankkeessa. (KS 15.2.)
Selvitetään kolme vaihtoehtoa: niin sanottu nollavaihtoehto, joka tarkoittaa, ettei tehdä mitään. Sen rinnalle luonnostellaan 1-vaihtoehto, joka tarkoittaisi pelkän jäähallin rakentamista ja 2-vaihtoehto, joka tarkoittaisi jäähalli-monitoimihallin rakentamista.
Ennakkoarvioinnissa käydään läpi paitsi hankkeen suoraan kaupungille aiheuttamat kulut, myös hankkeen muut taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Arviointi voi olla työläs, mutta sen valmistuttua päättäjillä on huomattavasti enemmän eväitä ratkaista kiistanalainen asia. Keskustelussa pääsevät paremmin esille erilaiset näkökulmat.
Nollavaihtoehto jää päätöksenteossa tyypillisesti huomiotta. Jonkun asian tekemättä jättäminen voi olla luonteeltaan hyvinkin kauaskantoinen. Entäpä jos Kuusamon urheilukenttä olisi siirretty liikuntakeskuksen yhteyteen? Tällaista kaavailtiin 1990-luvulla, koska yrittäjä olisi halunnut rakentaa Kuusamojärven rantaan lastenmaan. Valtuustossa siirrolle ei tullut lupaa, hanke kaatui ja nollavaihtoehto toteutui.
Jälkeenpäin voi ajatella, mitä lastenmaan syntyminen olisi saattanut merkitä Kuusamon matkailulle ja ydinkeskustan elinvoimalle. Päätökset on paras tutkia huolellisesti etukäteen, jotta mairealta jälkiviisaudelta vältyttäisiin.