Pölkky Yhtymän ja Pölkyn osakkuusyritysten vuosi 2015 oli pääosin edellisen vuoden kaltainen. Liikevaihtoa kertyi yhteensä noin 177 miljoonaa euroa. Yhtymän liikevaihto kuitenkin supistui noin 3 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2014. Luvussa ei ole mukana Taivalkosken Voima Oy, joka kehittyi suotuisasti.
Suunnitelman mukaisesti tehtiin poistoja 5,0 miljoonaa euroa. Käyttökatetta kertyi yhteensä noin 6,7 miljoonaa euroa. Konsernin osalta päädyttiin nollatulokseen, joka ei tietenkään ollut suunnitelmien mukainen. Työllistimme viime vuoden aikana osakkuusyritykset mukaan lukien yhteensä 420 henkilöä. Sahapuuta kulutettiin neljällä sahalla yhteensä 1,35 miljoonaa m3, joka on sama luku kuin edellisenä vuonna. Puunhankinta-alueelle maksettiin sahapuusta 75 miljoonaa, kuitupuusta 4 miljoonaa ja raakapuunkuljetuksista ja -hakkuista noin 13 miljoonaa euroa.
Tuloksellisesti vuosi 2015 oli heikompi kuin edellinen vuosi. Vuoden 2015 alkuvuosi oli suunnitelmien mukainen, mutta loppusyksy oli koko Suomen sahateollisuudelle heikko ajanjakso. Syksyn 2015 aikana varsinkin heikompilaatuisten mäntysahatavaroiden markkinat notkahtivat rajusti ja tuotteiden keskihinnan laskua ei saatu kompensoitua alemmalla raaka-aineen hinnalla. Mäntysahauksessa tuotannon kannattavuuden kehittymiseen vaikuttaa nyt erityisesti lopputuotteiden laadun suuret vaihtelut.
Kotimaan rakentaminen oli vuonna 2015 aika pohjalukemissa ja vienti oli tasapaksua puurtamista. Pölkky vei 36 maahan yhteensä 94 miljoonalla eurolla, mikä on hyvä saavutus kun katsoo kartalta sijaintiamme. Maailman sahatavaramarkkinat ovat noin 300 miljoonaa m3 vuodessa, joten politiikkojen ei kannattaisi valittaa, etteikö ole kysyntää vientimarkkinoilla. Meidän kaikkien, mukaan lukien valtiovalta, pitää vain huolehtia valtakunnallisesti tuotteiden kustannusrakenteesta. Kyse on siitä että missä maissa ovat tuotannot tulevaisuudessa.
Pölkky Yhtymän suurin yksikkö on Kajaanin saha, jossa raaka-ainetta käytettiin viime vuonna hiukan yli 400 000 m3. Taivalkoski oli kakkonen ja sitten tulivat Kuusamon sahat. Taivalkosken sahan asema on vahva myös jatkossa, sillä sinne suunnitellaan nyt huomattavia investointeja. Ensi vuodeksi on suunnitelmissa Kajaanin sahan kehittäminen.
Biolaitoksia suunnitellaan ympäri Suomea ja monesti on unohtunut että biotalouden selkäranka on kannattava sahateollisuus. Sahauksen pitää pitkällä tähtäyksellä olla koko ajan kannattavaa, jotta lisääntyvä tukkimäärä uusien biotehtaiden käynnistyessä voidaan hyödyntää. Varsinkin pienempien tukkiluokkien arvosaanto on ollut koetuksella ja pienikokoiselle sahapuulle ei ole puusta maksukykyä entiseen malliin. Sahatavaramarkkinoilla on ollut jo vuosia erittäin haastava hintakilpailutilanne, joka tuntuu jatkuvan Suomen nykyisellä kustannusrakenteella ja tuotantomäärillä.
Puurakentaminen on nyt myötätuulessa varsinkin juhlapuheissa, mutta niitäkin on hyvä olla. Monet kunnalliset ja julkiset hankkeet näyttävät nyt etenevän puuraaka-aineilla ja varsinkin hirsirakentaminen on Koillismaalla myötätuulessa, onhan sisäilma hirsitaloissa aivan omaa luokkaansa. Kotimaan rakentaminen on virinnyt hyvin verrattuna viime vuoteen. Varsinkin Etelä-Suomessa rakentamisen kasvu on ollut voimakasta. Kuusamo Hirsitalojen myynti alkuvuonna on ollut ennätyksellisen hyvä. Hirsitaloja rakennetaan ja Seinäjoen asuntomessuille rakentuu ensi kesänä Hirsitalojen Nuuna, tällä kertaa omakotitalona.
Meillä pitäisi olla parempi toimintaympäristö yrittämisen ja tuotantotoiminnan kannalta. Kehittyvien talousmaiden nopea väestön kasvu lisää sahatavaran kysyntää koko ajan. Meillä on olemassa olevat tuotantolaitokset ja hyvin kehittyvät raaka-ainereservit. Kustannusrakenteet pitää saada Suomessa nyt nopeasti kilpailukykyiseksi, jotta voimme toimia kannattavasti vientimarkkinoilla. Kannattava vientiteollisuus investoi ja työllistää paikallisesti.
Miksi viennin varsinaisia esteitä ei pureta, vaan keskitytään kotimaan politikointiin. Valtiovalta tuntuu varmistavan teoillaan että logistiikkakustannuksia kasvattavat päätökset vain syövät meidän pitkänmatkalaisten kilpailukykyä. Onko nykyinen hallitus yllättäen sitä mieltä, että antaa markkinavoimien jyllätä. Aluepolitiikka puuttuu hallituksen työkalupakista, miksi?
