Pölkyn tehdasalueelle Viitostien varteen nousee yhtiön uusi puunjalostushalli.
Puusta rakennettavan hallin on määrä valmistua tämän vuoden aikana. Hallissa tuotetaan ensi vuodesta lähtien liimapalkkeja, lamellihirsiä sekä erikoispalkkeja.
– Uuteen halliin kootaan yhtiön jalostustoimintoja, jotka ovat tällä hetkellä hajautuneet noin viidelle paikkakunnalle. Olemme jatkossa tehokkaampia, ja jalostustoiminta pysyy omissa käsissä, toteaa toimitusjohtaja Jouko Virranniemi
Halli-investoinnilla yhtiö haluaa lisäksi ottaa teknologisen harppauksen kilpailijoidensa edelle ja vastata entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin.
– Asiakas vaatii nykyään yksilöllisyyttä, tehokkuutta ja laatua. Haluamme olla edelläkävijä puurakentamisessa. Uunituoreen tiedon mukaan puun käyttö rakentamisessa lisääntyi viime vuonna, sanoo Virranniemi.
Hän viittaa VTT:n ja Tilastokeskuksen tilastoihin, joiden mukaan puuta käytettiin 5–6 prosenttiyksikköä aiempaa enemmän.
Pölkyn uusi halli kääntää katseet Viitostiellä. Halli on sata metriä pitkä, ja 4 300 neliön pinta-alallaan se on alueen suurimpia.
– Puuta siellä jalostetaan, joten halli haluttiin puusta. Se todettiin myös kilpailukykyiseksi materiaaliksi, sanoo kehityspäällikkö Petteri Virranniemi.
Hallihanke on yhdeksän miljoonan euron investointi ja Pölkyn historian suurimpia.
– Valmis halli luo 10–15 uutta työpaikkaa. Enemmänkin, jos käyntiaste nousee korkeaksi. Pölkyn tuoteperhe laajenee, kannattavuus nousee, jalostusaste kasvaa ja laatu paranee, visioivat Virranniemet.
Hallia urakoi kuusamolainen Rakennus Laihola Oy. Projektipäällikkö Jaakko Laiholan mukaan halli nousee pystyyn pitkälti paikallisin voimin.
– Tällä hetkellä työtä tekee kahdesta kuuteen miestä. Kokonaisuudessaan määrä nousee noin kahteenkymmeneen.
Halli-investointiin liittyvät haasteet on Pölkyllä tiedostettu. Suurin kysymysmerkki on puutavaran saatavuus.
– Suuri osa siitä puusta, jota haluaisimme täällä sahata, kasvaa suojelumetsissä. Metsänomistus on Suomessa pirstaloitunutta, mikä vaikeuttaa huomattavasti puun hankintaa. Suurin osa metsänomistajista on keski-iän ylittäneitä, joilla ei ole rahan tarvetta. Myöskään ymmärrystä metsänhoidosta ei ole riittävästi.
Myös kilpailuasema Ruotsin kanssa aiheuttaa hankaluuksia.
– Ruotsi on lähempänä markkinoita ja sai viisi vuotta sitten tapahtuneiden myrskyjen takia kovan etumatkan, joka alkaa vasta nyt tasoittua. Toivoisin, että myös uusi hallitus ottaisi syrjäisen sijainnin huomioon politiikassaan, toimitusjohtaja Virranniemi sanoo.