Kuusamolaisen helmipöllöpoikasen kurkistus pöntön reiästä on hyvä uutinen, sillä se kertoo pesinnän onnistuneen.
Kuusamon Lintukerhon puheenjohtaja Jyrki Mäkelän mukaan kuluva pöllövuosi on kohtuullinen viimeisen kahden vuoden jäädessä huonoiksi.
– Suopöllöjä näkyy kivasti. Helmipöllöä on tavattu toistakymmentä. Lisäksi on nähty lapinpöllöä ja joitakin hiiripöllöjä. Sarvipöllöstä ei taida olla havaintoa, Mäkelä listaa tuoreita lintuhavaintoja.
Pesivien pöllöjen, paitsi huuhkajan ja varpuspöllön, kannat ovat sidoksissa myyräkantaan.
Myyriä tulee tänä vuonna olemaan ennätysmäärä, jos ennusteisiin on uskomista. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Otso Huitu kertoo ennusteen perustuvan syksyisiin pyyntituloksiin.
– Jos merkit pitävät paikkansa, niin tänä vuonna on myyräkannoissa huipputulos, Huitu kertoo.
Viime syksy oli Huidun mukaan hyvä myyrävuosi koko Pohjois-Suomessa. Luken tekemän seurannan mukaan myyräkannat ovat vahvistumassa Pohjois-Suomen lisäksi Itä- ja Etelä-Suomessa.
Myyräkannat elävät 3-4 vuoden sykleissä. Huippuvaiheessa talviruoan loppuminen ja saalistaminen ajaa kannan alas. Kun myyriä syövät pedot ja linnut muuttavat pois, kanta jälleen vahvistuu.
Parin huonon vuoden jälkeen näyttää siltä, että Koillismaan myyräpopulaatio eläisi huippukauttaan. Tarkkoja laskemia myyräkannasta saadaan Huidun mukaan kesäkuun alussa.
Ilmastonmuutos vaikuttaa moniin eläimiin, mutta myyräkantoihin sillä ei Suomessa ole ollut vielä havaittavaa vaikutusta. Asiaa tutkitaan parasta aikaa mallintamalla myyrädynamiikkamalleja erilaisiin skenaarioihin.
– Toistaiseksi ei ole havaittavissa selkeitä merkkejä siitä, että ilmastonmuutos olisi aiheuttamassa vaihtelua myyrien kannanvaihteluissa. Muutokset ovat toki mahdollisia. Niitä on havaittu muualla muilla pikkujyrsijöillä.