Toimittajalta: Mitä Apol­lon­ka­dul­la ti­lat­tiin ja kenen toi­mes­ta?

Mainos: Koillissanomien joulutarjous: Koillissanomat Digi + Lehti 2 kk vain 35 euroa, tilaa tästä!

Pork­ka­tör­män vanha las­ten­sai­raa­la val­lat­tiin: "Tämä ra­ken­nus on yksi har­vo­ja, jotka jäivät pystyyn Kuu­sa­mon polt­ta­mi­ses­sa"

Porkkatörmän lastensairaalasta huolestuneet aktiivit vaativat työryhmää suunnittelemaan sairaalan kohtaloa. Rakennusta ollaan kaupungin mukaan joko purkamassa tai myymässä.
Porkkatörmän lastensairaalasta huolestuneet aktiivit vaativat työryhmää suunnittelemaan sairaalan kohtaloa. Rakennusta ollaan kaupungin mukaan joko purkamassa tai myymässä.
Kuva: Mikko Halvari

Kuusamon vanhalla lastensairaalalla  järjestettiin keskiviikkoaamupäivällä talonvaltaus. Porkkatörmän näyttelytilan tulevaisuudesta kiinnostuneet kuusamolaiset Anne Murto, Seppo Ervasti, Helena Palosaari, Antti Riekki ja Riina Puurunen asettuivat suljettuun näyttelytilaan mielenilmauksena kaupungin suunnitelmille joko myydä tai purkaa historiallinen funkkisrakennus.– Me Kuusamon vanhan lastensairaalan Porkkatörmän näyttelytilan valtaajat vaadimme, että Kuusamon kaupunki huolehtii rakennuksen ja sen historian säilymisestä, talonvaltaajien julkilausumassa todetaan.Valtauksella haluttiin herättää huomiota lastensairaalan epävarmaan kohtaloon.

Valtaukseen osallistunut Anne Murto kertoo, että valtauksen pienehkö osallistujamäärä johtuu aikataulutuksesta. Talousarviota, jonka investointiosaan Porkkatörmän näyttelytilan myyminen tai purkaminen on kirjoitettu, käsitellään valtuustossa ensi viikolla.– Kiireen takia emme kutsuneet kansaa laajemmin paikalle.Talonvaltaus tehtiin Murron mukaan ”sivistyneesti omia avaimia käyttäen” ja hyviä tapoja noudattaen. Valtaustilaisuus itsessään sujui rauhallisesti teen, keskustelun ja joulutorttujen merkeissä.Murto toivoo Kuusamoon lisää henkistä hyvinvointia. Tässä lastensairaalan rakennus voisi toimia kohtaamispaikkana.– Olisi hienoa, että talo, jolla on monta tarinaa, saisi päällensä vielä monta tarinaa lisää, Murto visioi.

Talonvaltaajat vaativat Kuusamon kaupunkia kartoittamaan sairaalan tulevia käyttömuotoja ja rahoitusvaihtoehtoja laaja-alaisella yhteistyöllä. Kartoittajakumppaneiksi esitetään kuntalaisten lisäksi kulttuurin, museoalan, hoivan ja luontomatkailun asiantuntijoita.Lisäksi aktiivit kokevat, että lastensairaalan tulevaisuutta suunnittelemaan tarvitaan oma työryhmä.– Olemme useasti esittäneet työryhmän perustamista. Sen tehtävänä olisi miettiä, mitä käyttötarkoituksia talolle voisi tulevaisuudessa olla. Nyt emme enää esitä vaan vaadimme, Anne Murto toteaa.

Kotiseutuneuvos Helena Palosaari on huolissaan rakennuksen kulttuurihistoriallisen merkityksen mahdollisesta menettämisestä. Hän on tehnyt talossa lukuisia esittelykierroksia vuosien varrella ja todennut, että ihmisten muistot ja taloon liittyvät tarinat alkavat jo heti pääoven portaille astuttaessa.– Tässä menetetään muistikuvat ja tarinat tästä paikasta, Palosaari kertoo huolestuneena.Palosaaren mukaan  kuusamolainen sodanjälkeinen suuri ikäluokka on syntynyt juuri tässä kiinteistössä.

Toinen kotiseutuneuvos Seppo Ervasti oli huolissaan kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksista kiinteistökysymyksessä.– Toivon, että kuntalaiset saisivat päättää, mitä rakennukselle tehdään.Ervastin näkemyksen mukaan valkoinen, 1940-luvulla rakennettu funkkistalo sopisi hyvin historiakeskukseksi.

Paikalle saapuneella Kuusamo-Seuran puheenjohtajalla Tiina Laineella on omakohtaista kokemusta lastensairaalan näyttelytilasta, mutta myös rakennuksesta sen ollessa osana Kuusamon kaupunkimaisemaa.– Tämä rakennus on kuin maamerkki, joka erottuu selvästi kesällä ja talvella, Laine kertoo.Laine ottaa puheeksi usein kuulemansa turistien toiveet Kuusamosta puuttuvasta sisämuseosta, jossa käsiteltäisiin alueen historiaa laaja-alaisesti. Lastensairaalan kiinteistö sopisi Laineen mukaan hyvin sellaiseksi. Hän myös korostaa rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa.– Tämä rakennus on yksi harvoja, jotka jäivät pystyyn Kuusamon polttamisessa.

Kuusamolainen Antti Riekki saapui paikalle silkasta mielenkiinnosta. Riekillä ei ole omakohtaisia muistoja juuri lastensairaalasta, mutta hän on huolestunut yleisesti Kuusamon kaupungissa aikojen saatossa  tehdyistä ”purkuhommista”.– Olen ihmeissäni siitä, että rakennuksia puretaan eikä niiden tilalle ole realistisia suunnitelmia, Riekki kertoo ja lisää, että purkaminen on sekin kallista työtä, johon käytetään yhtä lailla kunnan varoja.

Porkkatörmän vanha lastensairaala on Kuusamon kaupunginvaltuuston käsiteltävänä ensi maanantaina. Sitä ei käsitellä talousarviosuunnitelmassa omana kohtanaan, vaan sairaalan myynti tai purkaminen on yksi osa kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyviä investointeja yhdessä historiakeskuksen toteuttamisen kanssa. 

Vanha lastensairaala

1940 Kuusamossa alle 1-vuotiaiden kuolleisuus oli 36 %, kun se läänissä oli 14 %. Osastopäällikkö Urho Kekkonen antoi ohjeet lastensairaaloiden perustamisesta.

1941 YK avusti sairaalan rakentamista, jatkosota hankaloitti rakennustöitä ja rakennustarvikkeita saatiin lahjoituksena Saksasta ja Ruotsista.

1944 Kuusamon lastensairaala vihittiin käyttöön 18.6.1944. Pakenevat saksalaiset tuhosivat rakennuksen syksyllä 1944, jäljelle jäivät vain seinät. Sairaala jälleenrakennettiin aluesairaalaksi, jossa alueen sodanjälkeinen sukupolvi syntyi.

1950-1974 toimi lastenkotina.

1974-1985 kunnallisena päiväkotina.

1985 kiertävänä päiväkotina, kotiseutumuseon varastona ja huoltotiloina.

2008 saakka kulttuuritoimen taidenäyttelytilana.

2016 kotiseutumuseon näyttelytilana ja varastona sekä ulkomuseon huoltotilana.