Paliskunnissa odotellaan poroerotusten alkamista synkin mielin. Poronhoidon kannattavuus on hurjassa laskussa ja moni miettii jo kannattaako jatkaa. Lokakuussa alkavien poroerotusten tulos ratkaisee useamman poroyrittäjän tulevaisuuden.
Vasaprosentti saisi olla 80, sanoo Pudasjärven paliskunnan poroisäntä Esa Törrö.
– Meillä se on vuoden 2007 petovahinkojen alkamisen jälkeen laskenut 50 prosenttiin. Jos pääoman aikoo säilyttää, ei ole mistä teurastaa.
Poroaidalla on tänäkin syksynä mietteliästä porukkaa.
– Osa on kiikunkaakun enää mukana. Paljon ratkaisee se mitä erotuksissa löytyy. Syksy kerrallaan.
Toivotaan, että vasaprosentti nousee, sanoo Posion Livon paliskunnan poroisäntä Seppo Hirvonen.
– Sieltä se tulo tulee ja toivotaan, että tulisi viime syksyä parempi keli.
Viime syksynä jääkuoren muodostuminen maahan pakotti ottamaan porot kotiin tavallista aikaisemmin.
– Kustannukset kasvavat melkoisesti, jos 100-200 poroa syö monta kuukautta kotona.
Paliskunnassa odotellaan erotusten alkamista jännityksellä. Viime syksy oli vaikea.
– Heikon vasaprosentin lisäksi meiltä katosi sata raavasta poroa. Se on aivan älytön luku: kymmenen prosenttia koko paliskunnan poroluvusta on mennyt hukkaan. Äkkiä siinä kate lähtee alas.
Hirvonen tietää, että moni miettii porokarjasta luopumista.
– Kyllä täytyy sanoa, että ne joilla on muutakin hommaa harkitsevat jo vakavasti kokonaan toisen töihin siirtymistä.
Petovahingot myös työllistävät. Merkkipiirissä on koko poronhoitoalueen korkein työtuntimäärä.
Kyllä siinä tunteja kertyy, kun etsitään pedon tappamia poroja, sanoo Törrö.
– Ja kun petoja on, ovat porot hajallaan. pedot vaikuttavat touhua joka suhteessa.
Kannattavuus Koillismaalla ja Kainuussa
Porotalouden teurasmäärät ovat pienentyneet viidenneksellä.
Kuusamo-Pudasjärvi-Kainuu alueella vuotuinen yrittäjätulo laski n. 5 000 eurosta 3 700 euroon.
Kannattavuuskerroin laski 0,14 prosenttiin 0,19:stä.
Kuusamo-Pudasjärvi-Kainuu eloporoluku on ka 137, merkkipiireistä pienin.
Työtuntimäärä on merkkipiireistä korkein 1 650 tuntia.