Poronhoidon, asutuksen, lomarakentamisen ja maatalouden rinnakkaiseloon etsitään ratkaisuja Koillismaalla. Kuusamossa tulevat kokeiltaviksi muun muassa poropuhelimet.
Metsien hakkuut, soiden ojitukset, kaivos- ja tuulivoimahankkeet, turvetuotanto, maatalous, asutus, tiestö ja loma-asutus muuttavat porolaitumia. Poronhoidon haasteena on sopeutuminen näihin muutoksiin, jotka ovat jatkuneet vuosikymmeniä.
Paloma-hanke käynnistettiin vuodenvaihteessa ja hanketta Luonnonvarakeskus (Luke) ja siinä ovat mukana Lapin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (SYKE).
Poroilla on poronhoitoalueella vapaa laidunnusoikeus.
Joskus porot kuitenkin hakeutuvat alueille, joihin niiden ei ole suotavaa mennä, kuten pelloille ja pihoihin, hankejohtaja tutkimusprofessori Juha Hiedanpää Lukesta.
– Tästä aiheutuu ristiriitatilanteita muun muassa poronhoidon ja maatalouden välille. Eniten ovat nousseet esille maatalouden, vapaa-ajan asutuksen ja paikoin myös vakituisen asutuksen kokemat haitat porojen ei-toivotuista vierailuista.
Tavoitteena on elinkeinojen ja maankäytön rinnakkaiselo kolmella tavalla. Ensinnäkin ristiriitatilanteiden taustat selvitetään, jotta voidaan paremmin ymmärtää, millaiset ratkaisut olisivat mahdollisia. Toiseksi kokeillaan Rovaniemen alueella toimivaksi osoittautunutta poropuhelinpalvelua, joka tarjoaa neuvontaa akuuteissa ongelmatilanteissa. Kolmanneksi tarkastellaan mahdollisuutta perustaa yhteistyöryhmä, joka pitemmällä aikavälillä etsisi ratkaisuja ristiriitoihin. Ryhmässä ovat edustettuina paikalliset osapuolet.
Paloma-hanke järjestää kaikille avoimen aloitusseminaarin Kuusamo 22.1. Seminaarissa esitellään hanketta ja keskustellaan työpajoissa poronhoidon ja maatalouden, vapaa-ajan asumisen ja matkailun suhteista. Tämän lisäksi pohditaan ratkaisuja ongelmatilanteisiin ja minkälaisia toimintatapoja kannattaisi edelleen kehittää. Paikalle toivotaan erityisesti maanviljelijöitä, mökkiläisiä, maan- ja metsänomistajia, poronhoitajia ja muita kuusamolaisia – heitä, joita seminaarin aihe tavalla tai toisella koskettaa.