Porojen pitkään laiduntama alue reagoi heikommin ilmastonmuutokseen kuin vähän laidunnettu, kertoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimus.
Ilmaston lämmetessä maaperän humukseen sitoutunut hiili saattaa alkaa vapautua ilmakehään. Tämä voi fossiilisten polttoaineiden ohella lisätä ilmakehän hiilidioksidia ja siten edelleen voimistaa ilmastonmuutosta.
Pohjois-Norjassa toteutetussa maastotutkimuksessa vertailtiin kokeellisen lämmityksen vaikutuksia kevyesti ja voimakkaasti laidunnetun tundran välillä. Alueiden laidunnushistoria erosi merkittävästi viimeisen 50 vuoden osalta.
Hiilitaseet osoittivat, että kevyesti laidunnettu, varpuvaltainen tundra oli nykyisessä ilmastossa voimakkaampi hiilinielu kuin voimakkaasti laidunnettu, heinävaltainen tundra. Lämmitys alensi kevyesti laidunnetun alueen hiilinielua, mutta voimakkaasti laidunnetulla tundralla lämmitys ei vaikuttanut hiilitaseeseen.
Tärkein syy laidunnushistorian aiheuttamaan eroon oli, että laidunnetulla tundralla nopeakasvuiset heinät pystyivät nopeasti lisäämään yhteyttämistä ja hiilen sitomista lämpötilojen kohotessa, mutta sama ilmiö ei tapahtunut kevyesti laidunnetulla tundralla, jossa ravinteiden määrä rajoittaa kasvien perustuotantoa. Lisääntynyt hiilen sidonta kompensoi lämmityksen vaikutukset ekosysteemin vapauttaman hiilidioksidin määrään.
– Laidunnus muuttaa useita ekosysteemin ominaisuuksia, kuten kasvilajiston koostumusta ja maaperän ravinteisuutta, mikä puolestaan muuttaa sen vastetta ilmaston lämpenemiseen, kertoo akatemiatutkija Sari Stark Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta.
Tutkimuksen on rahoittanut Suomen Akatemia.