Karhujen kevätpyynnin palauttamisen lisäksi myös ilveksiä ja susia on vähennettävä
Petokannan vähentämiseksi tulisi ryhtyä radikaalisiin toimenpiteisiin. Pitäisi tehdä perinpohjaisia muutoksia petokannan vähentämiseksi, jotta sillä olisi jotain vaikutusta, sanoo Posion poroteurastamon esimies Esko Ahola Timisjärven paliskunnasta.
– Jos pedoista vain muutama yksilö otetaan, sillä ei ole mitään merkitystä. Nyt onkin nostettava kissa pöydälle ja alettava tekemään perinpohjaisia muutoksia, Ahola sanoo.
– Päättäjät pääkallopaikalla Helsingissä eivät kyllä tiedä todellista petotilannetta. Luonnossa on paljon enemmän petoja mitä päättäjät julkisuudessa lausuvat.
– Esimerkiksi ilveskanta on kasvanut rajusti.
– Varsinkin itärajalla vahinko on poromiehille aivan valtava kun vasat ja myös vanhat porot ovat joutuneet petojen suuhun. Tilanne on pahentunut vuosi vuodelta, Ahola sanoo.
– Karhujen kevätpyynti on ilman muuta palautettava.
Kallioluoman poroisäntä Heikki Härmä pitää erittäin valitettavana, ettei karhun kevätpyyntiä saatu jo kuluvalle keväälle. Härmän mukaan kevätpyynti on välttämätöntä saada vuoden kuluttua, sillä tilanne on jo riistäytynyt käsistä.
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ehätti Sallan petofoorumissa tammikuussa jo ehdottamaan karhun kevätmetsästyskokeilun aloittamista. Karhun kevätpyyntikokeilun vaatimia valmisteluja ja päätöksiä ei kyetty kuitenkaan tekemään enää tämän hallituskauden aikana ja ministeri joutui vetämään esityksensä takaisin.
– Vaihtoehtoja ei ole olemassa, jos jotenkin järkevästi meinataan saada karhujen keväällä poromiehille aiheuttamat vahingot loppumaan, Härmä sanoo.
Härmän ja muiden Kallioluoman poromiesten kokemusten mukaan samat karhut tulevat vuodesta toiseen keväällä odottelemaan tarhojen lähelle.
– Tarhojen lähelle tulevat karhut syövät melko tarkkaan vasat ja tappiot ovat poromiehille valtavat.
– Tarhojen lähelle tulevat karhut kun tiedämme ja niitä on helppo seurata niin nämä vahinkoa tuottavat yksilöt poistettaisiin, Härmä sanoo.
– Syksyllä nämä samat yksilöt eivät syö poroja kun niillä on kesällä muutakin ravintoa.
Porotalousyrittäjä Jukka Tuomivaara Livon paliskunnasta sanoo petotilanteen olevan kestämättömällä pohjalla. Ellei petokantoja voida rajusti leikata, Tuomivaara pelkää, että moni porotalousyrittäjä joutuu lopettamaan koko elinkeinon.
Livon paliskunnan vasahävikkiluvut kertovat karua kieltä elinkeinoa kohdanneesta petojen hyökkäyksestä. Vielä muutamia vuosia sitten Livon palkisen vasaprosentti oli noin 70, mutta viime syksynä jäätiin 50-60 prosentin välille. Vasahävikki on valtava. Vasat menevät ilvesten, karhujen ja susien suihin.
– Petopolitiikka on johtanut ihmeelliseen vääristymään, jossa poromiestä kohdellaan väärin ja pidetään jopa rikollisena kun se haluaa suojella omaisuuttaan, Tuomivaara puuskahtaa.
– Karhun kevätmetsästystä olisi voitu kokeilla aluksi pienemmällä alueella jo tänä keväänä ja laajentaa aluetta sitten ensi vuodelle. Karhulla on keväällä kova nälkä ja se käy vasojen kimppuun. Vasahävikki on valtava.
Tuomivaaran mukaan kaikkien petojen kanta on kasvanut rajusti ja tilanteelle on tehtävä nyt pikaisesti jotain.
– Jos tarhausaikaa joudutaan pidentämään, kustannukset kasvavat ja homma ei lyö leiville. Kun porokarja päästetään metsään, siellä pedot vähentävät karjaa huomattavasti. Ollaan siis kestämättömässä tilanteessa, Tuomivaara sanoo.
Viime syksyn kokemusten mukaan poronlihaa olisi mennyt enemmänkin kaupaksi, mutta paliskunnissa ongelmaksi muodostuneen vasahävikin takia lihaa ei ole mistä myydä.
Poronlihasta saatava tuottajahinta on kohonnut myös hyvälle tolalle ja lihalle on kova kysyntä.
