Poronhoito on avannut uuden rintaman taistelussa elinkeinonsa puolesta. Kemi-Sompion paliskunnasta liikkeelle lähteneessä adressissa esitetään vakava huoli suurpetojen lisääntyneestä uhkasta poronhoidolle ja muulle alkutuotannolle.
Petoadressissa vaaditaan nykyistä huomattavasti tehokkaampia toimenpiteitä petokantojen hallitsemiseksi ja sitä kautta poroelinkeinon turvaamiseksi.
Poronhoito hakee näkemykselleen selkänojaa alueen kunnista. Savukoski on jo käsitellyt petoadressin ja esittää, että Koillis-Suomen kunnat hyväksyisivät vetoomuksen joko sellaisenaan tai lisäkommentein marraskuun loppuun mennessä.
Kuntien kannanotot antavat maa- ja metsätalousministeriöön lähetettävälle adressille uudenlaista poliittista painoarvoa. Kyseessä on sikäli merkittävä asia, että kunnanhallituksille pitää olla päätösten pohjaksi tarjolla petotietoa monipuolisesti, ja useista eri tietolähteistä. Kuntien ei tule lähteä kevein eväin allekirjoittamaan vetoomuksia, olipa kyseessä mikä asia tahansa.
Suurpetojen määristä on taitettu peistä vuosia. RKTL:n (riista ja kalatalouden tutkimuslaitos) tutkija sanoi syksyllä Koillissanomien haastattelussa, että suurpetojen laskeminen on yhtä vaikeaa kuin muikkujen laskeminen Kitkasta.
Tekniikka on valjastettu avuksi. RKTL on perustanut nettiin suurpetojen kirjaamis- ja katselujärjestelmän Tassun. Sen tarkoituksena on tuottaa ajantasalla olevaa ja kattavaa tietoa petohavainnoista. RKTL vetoaa poromiehiin, että petohavaintojen ilmoittamisesta tulisi luonteva osa poromiehen työtä.
Paliskunnissa on pitkään tunnettu epäilyjä RKTL:ää ja ministeriötä kohtaan, koska poromiesten näkemyksen mukaan vasahävikki kielii paljon suuremmasta suurpetokannasta kuin mitä niin sanotut viralliset luvut kertovat. Seurauksena on ollut loputon juupas-eipäs -väittely.
Ainoa ratkaisu on ajantasalla olevat havainnot, joiden kerääminen on suurelta osin poromiesten vastuulla. On huomioitava, että ministeriö tekee päätökset suurpetokantojen hoidosta ainoastaan luotettavana pitämänsä tiedon pohjalta.
Poronhoito on perinteinen elinkeino Koillismaalla, eikä se saa kuihtua ylisuuren suurpetokannan takia. Mutta samaan hengenvetoon on syytä muistuttaa, että poronhoidon on otettava huomioon ympäröivän yhteiskunnan muutos.
Yhtä lailla kuin poromiehet ovat oikeutetusti huolissaan petovahingoista, kantavat porottomat huolta porotalouden aiheuttamista vahingoista esimerkiksi maanviljelyksille. Poronhoito on palveluelinkeino, jossa pitää ottaa huomioon myös muut toimijat.