Pääkirjoitus
Oululainen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) nosti esiin EU:n kaavaileman poronlihan suoramyyntikiellon. Suomella on kansallinen poikkeus myydä poronlihaa ja poron kuivalihaa suoraan kuluttajalle poronhoitoalueella ilman lihantarkastusta.
Vuonna 2006 alusta EU:ssa astui voimaan hygienia-asetus, joka kielsi tarkastamattoman lihan myynnin. Suomi sai asetukseen kansallisen poikkeuksen, joka on kestänyt näihin päiviin. Nyt valmisteilla oleva EU:n uusi valvonta-asetus kumoaa poikkeuksen, jos uutta ei saada.
Kymmenessä vuodessa poronlihan suoramyynnin merkitys on kasvanut. Yhä useampi kuluttaja haluaa olla tarkoin perillä syömänsä lihan alkuperästä. Alkuperä kiinnostaa kuluttajia terveydellisistä ja eettisistä syistä.
Poro saa laiduntaa elämänsä vapaana, elää lajityypillistä elämää, mikä on tärkeä arvo etenkin nuorelle sukupolvelle. Eläinsuojelujärjestöt ovat säännöllisesti nostaneet julkiseen keskusteluun lihan tehotuotannon epäkohtia. Viimeisin kohu koettiin joulun alla, kun MOT-ohjelma julkisti videoita, joissa eläimiä kohdeltiin julmasti ja välinpitämättömästi. Myös MTK tuomitsi tapaukset. Kuuluisin elintarviketuotantoa ravistellut kohu lienee hullunlehmäntauti parinkymmenen vuoden takaa.
Poronlihan suoramyynti on myös tuottajan etu. Poromies saa lihakilosta enemmän käteen, kun lukuisat välikädet jäävät pois. Poronlihan suoramyynti on lisääntynyt koko 2000-luvun. Ylipäänsä se on nykyisin tämän ammatin elinehto, että saadaan myydä suoraan asiakkaalle, poromies Juha Kujala sanoi (KS 22.1.2016). Lähiruoan arvostus on nouseva trendi, joka hyödyttää porotaloutta.
Suoramyyntikielto on saatava estettyä, kuten Jaakonsaari ja toinen europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk) ehtivät jo älähtää.
Suoramyyntikiellon kaltainen näpertely herättää kansalaisissa aiheellista ärtymystä EU:ta kohtaan aikana, jolloin EU:n yhtenäisyyttä tarvittaisiin paljon suurempien kysymysten ratkaisuun.