Pääkirjoitus

Po­ro­ta­lou­den hii­pu­mi­nen es­tet­tä­vä

Porojen teurasmäärä on laskenut voimakkaasti viime vuosina.
Porojen teurasmäärä on laskenut voimakkaasti viime vuosina.
Kuva: Pasi Määttälä

Petojen aiheuttamien porovahinkojen määrän lisääntyminen on puhuttanut poromiehiä jo usean vuoden ajan. Synkin tilanne on Kuusamoon ja Kainuuseen sijoittuvissa neljässä eteläisessä paliskunnassa.

Suurpetoeläinvahingoista saatavien korvausten osuus poromiesten saamista tuloista on kasvanut jatkuvasti. (KS 28.11). Tilastojen mukaan vuonna 2009 jo 43 prosenttia porotulosta kertyi petovahinkokorvauksista.

Samaan aikaan teurasporojen määrä on romahtanut. Vuonna 2004 Kuusamon ja Kainuun paliskunnissa teurastettiin yli 3 500 poroa. Vuonna 2009 jäätiin alle kahden tuhannen teuraan.

Yksin Kallioluoman paliskunnassa teurastettiin parhaina vuosina noin 1 400 poroa. Tänä syksynä määrä jäi alle puoleen.

Teurasmäärän voimakas lasku johtuu petovahinkojen lisääntymisestä.

Petojen tappamista poroista maksetaan poromiehille haittakorvausta, jonka saaminen on kuitenkin kovan työn takana. Korvauksen maksaminen edellyttää kuolleiden porojen löytämistä, eikä se ole helppoa.

Kuusamossa kokeiltiin tällä viikolla koirien käyttöä poronraatojen etsinnässä. Etsintäkoirien kouluttaminen on yksi osa meneillään olevaa laajaa hanketta, jolla peto-ongelmaan koetetaan puuttua.

Koulutetut koirat nopeuttavat etsintää huomattavasti. Yhteistyökumppanina poromiehillä on vapaaehtoisia Koillismaan koirakerhosta.

Aktiivisten poromiesten määrä on vähenemässä. Syynä on porotaloustyön raskaus ja suurpetovahinkojen aiheuttama kriisi. Alalle ei hakeudu nuoria. Monessa paliskunnassa on nuoria miehiä laittanut kintaat aidalle huomatessaan, ettei lompsaan jää mitään.

Porotalouden hiipuminen sopii huonosti suunnitelmiin, joiden mukaan luonnontuotteet ovat merkittävä osa Koillismaan tulevaisuutta. Elinkeinostrategiaa varten tehdyissä yli sadassa haastattelussa alueen vaikuttajat nostavat esille luonnontuotteiden ja lähiruoan merkityksen.

Poronliha ja porosta saatavat jalosteet ovat tärkeä osa luonnontuotealaa, jonka toivotaan käsikynkässä matkailun kanssa luovan alueelle uutta hyvinvointia.

Porotalouden vaikeudet on otettava vakavasti. Tällä hetkellä poronlihan hinta on suhteellisen mukava, mutta kun teuraita ei ole, niin alan liikevaihto laskee.

Poroja on laidunnettu Koillismaalla satoja vuosia ja poronhoito on vanha perinteinen elinkeino eikä sen toivoisi häviävän täältäkään. Porotaloudella on tulevaisuutta, kunhan peto-ongelma saadaan ratkaistua kestävällä tavalla.

Petokantojen suojelun ja sääntelyn suhde on saatava tasapainoon, jotta porotaloudella on mahdollisuus pärjätä.

Porotalouden hiipuminen sopii huonosti suunnitelmiin, joiden mukaan luonnontuotteet ovat merkittävä osa Koillismaan tulevaisuutta.