Ultra-liberalismin kausi on loppu
Suomi ja Portugali ovat päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että suomalaiset eivät pääse nauttimaan verottomina eläkkeitään Portugalin lämmössä. Eläkkeiden veropakoilu herätti vilkkaan keskustelun suomalaisissa lehdissä, ja jokainen puolue riensi tuomitsemaan moisen menettelyn.
Tuomitseminen oli odotettua ja ymmärrettävää, sillä tavallinen ihminen ei uskoaksemme mitenkään voine hyväksyä moista verokikkailua - ei ainakaan jos joku muu harrastaa sallittua ”veronkiertoa”. Kyseessä on täysin sallittu verosuunnittelun muoto. Virallisesti ei voida puhua ammattitermeillä veronkierrosta, koska verotus tarjoaa mainitunlaisen mahdollisuuden.
Portugalin verosuunnittelun mahdollisuutta oli käyttänyt pieni joukko hyvätuloisia eläkeläisiä, mikä poliitikkojen mielestä ei sopinut kuvioihin. Kokoomusta myöten lähdettiin mainittua mahdollisuutta tulppaamaan, ja siinähän onnistuttiin.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) hykertelee nyt tyytyväisenä Portugalin suostuttua allekirjoittamaan sopimuksen. Valtion budjetin kannalta summilla ei ole mitään merkitystä, mutta Orpon lausuman mukaan sopimussolmiminen on perusteltua verojärjestelmän uskottavuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Ehkä tästä vedosta lohkesi muutama ääni kokoomuksen laariin.
Poliitikkojen intressit ovat kuitenkin tarkoitushakuisia. Kukaan ei ole ryhtynyt suitsemaan ammattiyhdistysliikkeiden kiinteistökauppoja ja verokikkailuja. Myös Nuorisosäätiö on kiinteistökiimassaan siirtynyt harmaalle alueelle. Yle uutisoi:” Nuorisosäätiö järjesteli miljoonien pikavoitot johtajansa kaverille - näin kiinteistökaupat syntyivät”. Kaveria ei jätetä, ei varsinkaan Pohjanmaalla.
Tavallisen työmiehen on vaikea sulattaa Ay-liikkeen verosuunnittelun avulla käärimiä miljoonia, mistä Yle uutisoi: ”Ay-liike käärii miljoonia vuokra-asuntoyhtiöstään - asumistuet valuvat osinkoina liitoille”.
Yle-uutisten mukaan: ”Ay-liike on saanut viiden vuoden aikana lähes 50 miljoonaa euroa VVO:n vuokraosinkoja. Ammattiliitot kuittaavat vuokratuotoista verovapaat osingot. Vuokrien nousua maksetaan suuressa määrin pienituloisille maksetuilla asumistuilla”.
Tuskinpa Nuorisosäätiö tai Ay-liike tekivät mitään lainvastaista, sillä he vain hyödynsivät lain tarjoamia mahdollisuuksia kuten eläkepakolaiset Portugalissa. Kaikki on sallittua, mikä ei ole erikseen kiellettyä.
Jotenkin tuntuvat kansalaisten naruttamiselta nämä poliitikkojen touhut. Eivätkö kansalaiset todellakaan näe ilmiön läpi sitä, kuinka heitä höplätään? Politiikka on oma taitolajinsa, jossa pitää aina puhua kannattajakunnan äänellä. Hyvä esimerkki eduskunnassa on vasemmistoliiton kansanedustaja Annikki Lapintie, joka päästelee eduskuntasalissa usein sellaisia sammakoita, ettei niitä uskoisi todeksi. Hänen ajatuksensa ja ideansa ovat sitä luokkaa, että niille löytyy varmasti ihmettelijöiden lisäksi myös kannattajia. Vaatii varmasti sisua puhua tietoista potaskaa.
On valtuustoja ja valtuustoja, joissa tehdään mitä kummallisempia päätöksiä. Peruslähtökohtana kunnallisessa päätöksenteossa pitäisi olla päätösten lainmukaisuus. Jokaisella kunnalla ja kaupungilla on palkkalistoillaan juristi ja muita oppineita viranhaltijoita. Eihän valtuuston pitäisi olla mikään hornan esikartano, jossa tehdään päätöksiä, jotka eivät ole juridisesti päteviä. Jos poliitikot eivät itse tunne lainsäädäntöä, on syytä turvautua niihin, joilla on asiantuntemusta. Vai onko niin, että virkamieskunta on hiljaa poliittisten päätöstentekijöiden edessä?
Tästä hyvänä esimerkkinä ovat mm. Taivalkoski ja Kuusamon kunnan gondolikiima. Pian edessä ovat vaalit, ja onhan kumma, jos kansa ei näitä asioita muista. Päätökset on tosin tehty ”kollektiivisesti”, jolloin ei päästä pelaamaan tulevia henkilötason valintoja. Vai onko niin, että usko oman puolueen kannatuslukuihin oikeuttaa tekemään pölvästejä jo pölvästeistä? Poliitikot ovat kansan valitsemia ja kansan edustajia. Sellaiset päättäjät kuin kansalaisetkin. Pyrkyä ja tunkua on, mutta järkeä ei.
Tässä ilmainen vihje niille poliitikoille, jotka miettivät valtuustoehdokkuuttaan. Pöytä on katettu pölvästeillä päätöksillä. Näin kävi Isossa-Britanniassa ja Brexitissä. Italiassa Berlusconi jallitti politiikkaa. Putin pyyhkii rätillä demokratiaa kotimaansa lisäksi Euroopassa. Yhdysvallat kyllästyivät demokraattien huuhailuun liian ihmismäisestä politiikasta ja liberaalista maahanmuutosta. Ei Trumpista pitänyt tulla presidenttiä, mutta kansa äänesti toisin. Ja miksiköhän? Kovenevat otteet ja populismi jyräävät globaalin influenssaviruksen tapaan saavuttaen myös Ylämaan vaalikarjan. Poliitikkoihin ei enää luoteta Suomessa, Euroopassa eikä Yhdysvalloissa. Silloin äänestetään jaloin.
Lieneekö Paavo Väyrynen oikeilla jäljillä, kun hän kirjoittaa tuoreessa blogissaan siitä, että myös Suomessa kuilu eliitin ja tavallisten kansalaisten välillä on ammottava. Kansa nousee kapinoimaan, kun globalisaation vaikutukset tulevat kotikadulle ja poliitikot hokevat ultraliberalismin oppeja.
