Suomen Kuvalehden tekemässä analyysissa Posio listattiin kuolevaksi kunnaksi. Kuolevan kunnan tunnusmerkkinä on alhainen syntyvyys, krooninen väestökato, väestön ikääntyminen ja keskivertoa heikompi kuntatalous.
Kuntatalouden osalta Posio on pystynyt parantamaan roimasti, mikä ei ehtinyt tarkastelulukuihin. Posio otti sote-menot hallintaansa kilpailuttamalla sote-palvelut. Ennusteen mukaan kunta tekee plusmerkkisen tuloksen vuonna 2017, ensi kertaa sitten vuoden 2011.
Kuntatalouden kirkastuminen on rohkaiseva uutinen. Jäljelle jää silti perusongelma eli heikko väestökehitys. Kuntaan syntyy hädin tuskin koululuokallinen lapsia vuodessa. Kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän 61 henkilöllä vuonna 2015. Syntyvyys ylitti kuolleisuuden viimeksi vuonna 1996.
Koska luonnollinen väestökehitys on negatiivinen ja poismuutto on tulomuuttoa suurempi, yhtälö on haasteellinen. Väki vähenee vuosi vuoden jälkeen, mikä syö veropohjaa palveluilta. Kuntatalous on jatkuvaa menojen hallintaa.
On luonnollista ja vastuullista, että posiolaiset miettivät tilanteeseen ratkaisua. Ainut kestävä tie on saada luotua työpaikkoja, jotta kuntaan saataisiin työikäistä väestöä. Posion nojaa matkailuun, Pentikiin sekä maa- ja metsätalouteen, mutta niiden veto ei ole ollut riittävä.
Posion seurakuntapastori Timo Ellonen heitti ilmoille ajatuksen uraanikaivoksen ja ydinjätteiden loppusijoituspaikan sijoittamisesta Posiolle. GTK:n aineistojen mukaan seudun rikkain uraaniesiintymä sijaitsee Kouvervaarassa Kuusamon puolella. Juomasuon kaivoksen selvin äänin valtuustossa hylänneillä kuusamolaisilla ei ole intoa uraanin kaivamiseen Kitkajärven rannoilta. Ydinjätteen loppusijoituspaikaksi Posiota ei tiettävästi koskaan aiemmin ole kaavailtu. Ideat joutaa haudata.
Sen sijaan Posion ja Taivalkosken rajalle sijoittuvan Mustavaaran vanadiinikaivoksen uudelleen avaaminen olisi ilouutinen.