Posion kunta liittyy takaisin Itä-Lapin kuntayhtymään, josta se erosi vuoden 2005 alusta. Asiasta päätti Posion kunnanvaltuusto yksimielisesti torstaina. Kunta liittyy Itä-Lappiin ensi vuoden alusta. Kuntayhtymän muita jäsenkuntia ovat Kemijärven kaupunki sekä Sallan, Savukosken ja Pelkosenniemen kunnat.
Posion liittymisen taustalla kaikkein isoimpana asiana on maakunta- ja sote-uudistus, jossa edunvalvontaa suoritetaan kuntayhtymän kautta.
Kunnanjohtaja Heli Knutars kertasi Posion historiaa kuntayhtymäasiassa. Posio erosi Itä-Lapin kuntayhtymästä 13 vuotta sitten.
– Posio oli vaihtamassa Koillismaahan, mutta ministeriö ei hyväksynyt liittymistä. Kunta oli mukana myös Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpoliksessa, mutta siitäkin erottiin. Sen jälkeen olemme olleet omillamme, Knutars sanoi.
– Itä-Lapissa on nyt positiivista virettä. Elinkeinotiimi kehittää hankkeita.
Ryhmä 2008:n Antti Hämeenniemi sanoi suunnan Posiolla olevan nyt oikean.
– Itä-Lapissa on nyt valoisat näkymät. Pienenä kuntana meillä on mahdollisuudet hyötyä seutuyhteistyöstä, Hämeenniemi sanoi.
Päättäjistä kriittisimmin Itä-Lapin yhteistyöhön suhtautui perussuomalaisten Paavo Mursu, joka epäili, ettei liittymisestä ole mitään konkreettista hyötyä.
– Mitään konkreettista tuskin saamme Posiolle. Itä-Lapin hankkeet ovat niin maailmaa syleileviä. Toivon, että kunnanjohtaja on kriittinen, ettei aleta tukemaan maailmaa syleileleviä hankkeita.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi (kesk.) totesi, että jos ja kun Kemijärven biojalostustehdas toteutuu, niin sen vaikutukset aluetalouteen ovat merkittävät.
– Tehdas alkaa ostamaan vähempiarvoista puuta, ja se heijastelee puukauppaan myös Posiolle.
Posion elinkeinopalvelut laitetaan uusiin puihin yrityspalveluita nykyisin johtavan kunnan kehitysyhtiön toimitusjohtajan Antero Lepojärven siirtyessä eläkkeelle ja irtisanoutuvan 1.4.2018 alkaen siten, että hän jää vuosilomalle 1.1.2018 alkaen.
Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen, ja päätti, että Posion Kehitysyhtiön toiminta jäädytetään ja kunnanhallituksen tulosyksikköön kunnanjohtajan alaisuuteen perustetaan elinkeinokoordinaattorin toimi. Elinkeinotoimen uudelleen järjestelyt toteutetaan määräaikaisena kokeiluna ajalle 1.1.2018-31.12.2019 siten, että saatujen kokemusten ja palautteen pohjalta järjestelyn toimivuus arvioidaan ja jatkosta päätetään erikseen.
Asiassa Olavi Lehtiniemi ja Heli Knutars jääväsivät itsensä. Asiaa valtuutetuille selosti hallintojohtaja Eija Ahola.
– Tästä asiasta on tullut paljon palautetta, että muutos olisi saatava aikaiseksi. Elinkeinokoordinaattorin palkkaamisen myötä Posion kunnan elinkeinoasioiden päätöksentekoon halutaan lisää avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja suoraa kunnan ohjausta sekä yhteistyötä yrityskentän kanssa, Ahola sanoi.
Keskustan Heikki Maaninka totesi, että elinkeinotoimintaan on nyt tultava uutta ryhtiä. Maaningan mukaan sitä ei kuitenkaan ratkaista sillä, että vaikka elinkeinotoimessa olisi 12 elinkeinokoordinaattoria, ellei samaan aikaan yritykset itse myös hae uusia avauksia ja luo työpaikkoja.
Elinkeinokoordinaattorin tointa päättäjät pitivät tärkeänä kunnan kehittämisessä. Kaikkein selkeimmin sen sanoi Antti Hämeenniemi, joka totesi koordinaattorin olevan kunnanjohtajan jälkeen toiseksi tärkein viranhaltija kunnassa.
– Tähän paikkaan pitää saada henkilö, joka pystyy jalkautumaan sinne, mistä saadaan rahaa ja missä liikkuu ihmisiä. Meillä ei ole varaa maksaa paikallaolosta, Hämeenniemi täräytti.
– Posiolle ei tule kukaan, jos täällä vain ootetaan. Tulevan elinkeinokoordinaattorin tulee olla ulospäin suuntautunut. Kahden vuoden määräaika on tässä hyvä, nähdään, saadaanko sellainen joka haluttiin, Hämeenniemi sanoi.
Suomen sosialidemokraattien Sari Honkanen yhtyi muiden päättäjien näkemykseen ja totesi lisäksi, että kunta on haasteen edessä elinkeinopolitiikan kehittämisessä.
Posion verotus säilyy entisellään myös ensi vuonna. Valtuusto hyväksyi tuloveroprosentiksi nykyisen 21,75 prosenttia.
Kiinteistöverot niin ikään säilyvät nykyisellään. Yleinen veroprosentti on 1,00, vakituisille asunnoille 0,60, vapaa-ajan asunnoille 1,10 ja voimalaitosrakennuksille 1,60 prosenttia. Valtuusto hyväksyi lisäksi hallituksen ehdotuksen, että yleishyödyllisiltä rakennuksilta ja rakentamattomista rakennuspaikoista ei peritä veroa.
Valtuusto hyväksyi tontin myynnin Suku Parkille. Posiolla asuva keramiikkataitelija, professori Suku Park aikoo rakentaa Kirkonkylälle Kattavanniementien varteen Hotelli-ravintola Lapin Sadun viereiselle tontille ekotalon ja keramiikkamuseon.
Valtuusto poikkesi 17.6.2015 päättämästään tonttien hinnoittelusta ja myy noin hehtaarin suuruisen rantatontin Parkille alennettuun 5 500 euron kokonaishintaan.
Perusteluina hinnan alentamiselle valtuusto pitää sitä, että Park on tehnyt Posiota tunnetuksi ja edistänyt kansainvälisen keramiikkamatkailutoiminnan kehittymistä.
Kansainvälisesti tunnetun Suku Parkin tuotanto museoidaan pysyvästi Posiolle.