Pääkirjoitus
Ujo mies ei saa kommeeta akkaa, kertoo koillismaalainen sananlasku. Eikä pyytämättä saa mitään.
Posion poliitikot ja virkamiehet ovat kiitettävästi pitäneet esillä kunnan vaikeaa taloustilannetta. He ovat todenneet, että nykyisellään kunnan taloustilanne on luisumasta käsissä, sillä palvelutarve kasvaa tuloja nopeammin.
Posiolaiset ovat myös ilmaisseet tahtonsa pysyä itsenäisenä kuntana.
Johtavien poliitikkojen ja virkamiesten näkemys on, että Posion erityispiirteet tulisi huomioida valtionosuuksissa. Lähinnä katseet ovat kohdistuneet naapuri Ranuaan, joka saa valtionosuuksia yli neljä miljoonaa euroa enemmän vuodessa. Asukasta kohti laskettuna Ranua saa toiseksi ja Posio viidenneksi eniten valtionosuuksia Lapissa. Jos Posio saisi Ranuan valtionosuudet, kunnan taloushuolet olisivat menneen talven lumia.
Toinen johtoajatus on, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen pitäisi viedä ylivoimaisen raskaaksi käyneen perusturvan taakan pois kuntaa rasittamasta. Jäljelle jääneen kevytkuntaversion tehtävänä olisi Posion kehittäminen itsenäisenä. Ajatus on, että rahaa olisi käytössä kehittämiseen nykyistä enemmän.
Hallitus on kertonut leikkaavansa kunnilta 90 miljoonaa osana valtiontalouden sopeuttamista. Vielä ei ole kerrottu, miten leikkaus kohdistuu yksittäisiin kuntiin, miten valtionosuudet ylipäänsä jaetaan tulevaisuudessa ja miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa. On vain avoimia kysymyksiä, joita kunnissa huuli pyöreänä ihmetellään.
Olisi tietysti hienoa, jos Posio kaikesta huolimatta saisi hallituksen valtionosuuslotossa hartaasti toivomansa jättipotin. Nykytiedon valossa se näyttää enemmän toiveajattelulta kuin todennäköisyyksiin perustuvalta mahdollisuudelta.
Mitkä ovat Posion vaihtoehdot, jos toiveet eivät toteudu? Ehkä tätä on jo kulisseissa mietitty, mutta julkista keskustelua asiasta ei ole käyty. Kunnan johdon olisi syytä aktivoitua, sillä muuten kuntalaisille luodaan valheellinen kuva tulevaisuudesta.