Pääkirjoitus
Torstaina julkistettu ja todennäköisesti lopulliseksi jäävä esitys valtionosuusuudistuksesta ei rokota Posion kuntaa niin pahoin kuin pelättiin.
Noin 700 000 euron menetyksen sijaan tulossa on 40 000 euron menetys. Pahin painajainen jäi toteutumatta, mutta kunnalla on silti edessään kaikkea muuta kuin helpot ajat. Posiolla on takanaan kolme tappiollista vuotta, eikä tämä vuosi näytä helpommalta. Viime vuonna kunnan tulos jäi miinukselle 1,2 miljoonaa.
Posion päättäjät ovat pitkään toivoneet valtionosuuksien lisääntymistä naapurikunta Ranuan tasolle, mutta toive jää toteutumatta. Ranuan tulotasolla kunnalla ei olisi hätää.
Parasta tilanteessa on epätietoisuuden päättyminen. Posion kunnan päättäjät joutuvat katsomaan totuutta silmiin. Miljoonan euron säästöjen hakeminen ei onnistu juustohöylällä, vaan näköpiirissä on ratkaisuja, joissa palvelujen tuottaminen on ajateltava uudesta näkökulmasta. Muutos on raskas, eikä mene rutinoitta, mutta rakenteita ravistelemalla ratkaisuja on löydettävissä.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Olavi Lehtiniemi puhui kunnan henkilöstömenojen karsimista (KS 11.4.), mikä käytännössä tarkoittaa väen vähentämistä. Nykyisellä toimintamallilla väkeä ei juuri pysty vähentämään, joten edessä on palvelujen karsiminen tai pitkälle menevä yhteistyö naapurikuntien kanssa. Tai molemmat.
Valtionosuusleikkuri sivaltaa Taivalkoskelta 400 000 ja Pudasjärveltä 2,6 miljoonaa. Suhteessa vähimmällä selviää Kuusamo, jonka pudotus on 160 000.
Taivalkosken kunnanjohtaja Jukka Mikkonen muistutti valtionosuuksien leikkausten jatkuvan valtion tasapainottaessa talouttaan. Helppoa tietä ei ole näkyvissä kellään.
Vaikeuksien häämöttäessä Koillismaan päättäjien on uskallettava tehdä johtopäätöksiä. Pystyvätkö tai haluavatko alueen kunnat syventää keskinäistä yhteistyötään? Vai kääntyykö katse vetoavun toivossa lähimpään maakuntakeskukseen?