Posion nykyinen palveluasuntojen määrä ei riitä vastaamaan kysyntään. Asuntoihin on tällä hetkellä jono, käsittelyssä on hieman päälle 20 asuntohakemusta. Pakkotilanteessa ikäihminen sijoitetaan vuodeosastolle odottamaan omaa palveluasuntoansa.
– Palveluasuntoja ei tällä hetkellä riitä kaikille niitä tarvitseville, palvelujohtaja Marjo Paloniemi sanoo.
– Tilanne vaihtelee, mutta tällä hetkellä tilanne on tämä.
– Joudumme pakottavissa tilanteissa sijoittamaan vuodeosastolle.
– On tehty myös ratkaisuja niin, että omaisen toiveesta ikäihmiselle on haettu palveluasunto paikkakunnalta, jossa kyseisen ikäihmisen lapsi asuu, Paloniemi kertoo.
Kotihoidon piirissä Posiolla on kaikkiaan 135 taloutta, jotka tarvitsevat säännöllisesti päivittäin tuen kotiinsa. Lisäksi on kymmenen kotitaloutta, joissa sairaanhoitaja käy kahden viikon välein.
Palvelukeskus Valkamassa Posion keskustassa jo vuodesta 2010 lähtien asuneet Taimi ja Heino Lehtiniemi ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin.
– Oma terveyteni on hyvä. Puolisoni tarvitsee tukipalvelua saunassa käyntiin. Lisäksi hänelle tuodaan ruoka asuntoomme kahdesti viikossa, muina päivinä käymme talon ruokalassa yhdessä syömässä, Heino Lehtiniemi sanoo.
Pian jo 91 vuotta täyttävät Taimi ja Heino Lehtiniemi pyrkivät vointinsa mukaan yhdessä harrastamaan liikuntaa ulkoilemalla.
Viime vuonna tehostetussa palveluasumisessa asui koko maassa 7,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Eli yhteensä 39 000 henkilöä. Kustannukset ja henkilöstön tarve nousevat suurten ikäluokkien ikääntyessä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa tiedotteessaan.
– Nousu on maltillisempaa, jos ikääntyneet voivat asua pidempään kotona. Kunnat voivat kehittää kotihoitoa ja muita kotona asumista tukevia palveluita, mikä vaikuttaa siihen, kuinka moni 75 vuotta täyttäneistä tarvitsee tehostettua palveluasumista.
Sosiaali- ja terveysministeriön vanhuspalveluja uudistavan työryhmän jaoston ehdotuksen mukaan henkilöstömitoitus nousisi 0,5 työntekijästä 0,7 työntekijään tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa. Tehostetun palveluasumisessa henkilökunta työskentelee ympäri vuorokauden.
– Jos 0,7-mitoitus tulee lakiin, kuntien on pakko haalia hoitajat tehostettuun palveluasumiseen. Kustannukset ja henkilökunnan tarve pysyisivät edes hieman hallinnassa, jos kunnat saisivat kehittää kotihoitoa ja muita avopalveluja. Uuden mitoituksen myötä kotihoidon kehittäminen on vaarassa lamaantua, Karhunen sanoo.
Kuntaliitto on tehnyt laskelmat seuraavalle 15 vuodelle 7,6 prosentin osuuden lisäksi laskelmilla, joissa 6,3 tai 5,0 prosenttia ikäluokasta tarvitsisi tehostettua palveluasumista.
Mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus pysyy suhteessa ennallaan, kustannukset ovat 470 miljoonaa euroa nykyistä suuremmat jo vuonna 2023. Vuonna 2033 kustannukset ovat puolestaan 1,2 miljardia euroa eli 64 prosenttia nykyistä suuremmat. Mikäli tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus laskee 5 prosenttiin, kustannusten nousu on selkeästi pienempi vuonna 2033 eli 8 prosenttia.
Kuntaliiton laskelmassa on otettu huomioon henkilöstömitoituksen nousu 0,7:ään vuonna 2023.
Henkilökunnan tarve kasvaa nykyisestä 20 000:sta 34 000:een eli 75 prosentilla vuonna 2023, kun uusi mitoitusmuutos tulee voimaan. 15 vuoden kuluttua tarve on 129 prosenttia eli 25 200 työntekijää enemmän, Karhunen toteaa tiedotteessan.
– Mikäli kunta onnistuu kotihoidon ja kotona asumista tukevien palvelujen kehittämisessä ja siten tehostetun palveluasumisen tarpeen vähenemisessä, sillä on merkittävä vaikutus tehostettuun palveluasumiseen tarvittavan henkilöstön määrään.
