Pääkirjoitus
Posion kuntatalous on ajautunut pahaan kriisiin. Kunnan vuosikate kääntynyt negatiiviseksi, mikä tarkoittaa, etteivät tulot enää riitä edes juokseviin menoihin. Jotta kunnan tulot kattaisivat poistot ja talous olisi terveellä pohjalla, pitäisi vuosikatteen olla reilu miljoona euroa.
Posion talous on ollut lähes kroonisesti alijäämäinen viime vuodet. Tulojen ja menojen erotus oli pakkasen puolella 2007-2009, käväisi plussalla 2010, kunnes jälleen syöksyi viime vuonna.
Tänä vuonna kurimus on jatkunut ja nyt kunta teki pakon edessä hätäjarrutuksen. Kunnanhallitus laittoi kaikki mahdolliset rahahanat kiinni. Hallitus asetti voimaan hankinta-, matkustus-, koulutus-, rekrytointi- ja projektikiellon. Myös kaikki investoinnit on jäädytetty loppuvuoden osalta, vaikka niihin olisi määräraha.
Posiolaiset ovat ahtaassa raossa. Pitäisi säästää, mutta kun ei ole mistä säästää – paitsi hyvin tuskaista palvelujen karsimisen tietä. Pitäisi saada lisää tuloja, mutta kun niitäkään ei ole näköpiirissä.
Posio saa valtionosuuksia hieman vähemmän kuin Taivalkoski, mutta merkittävästi vähemmän kuin vastaavan kokoinen naapurikunta Ranua. Valtio-osuuksien laskentaperusteisiin ei ole näköpiirissä näiden kuntien kannalta edullisia muutoksia. Kaikissa kunnissa valtionosuudet ovat jo valmiiksi reilusti yli puolet tuloista. Verotulot eivät kasva palvelutarpeen eli kulujen mukana.
Samaan aikaan, kun Posio on tehnyt vuodesta toiseen alijäämää, on se myös velkaantunut raskaasti. Vanhusten palvelukeskus Valkaman rakentaminen oli valtava ponnistus. Se maksoi viisi miljoonaa euroa, mutta toisaalta takasi sen, että kunnassa vanhustenhoito on nyt kunnossa.
Posion esimerkki osoittaa, kuinka kiire sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksella on. Pienet vanhusvaltaiset kunnat eivät kestä nykymenoa kovin pitkään.