Posion Pyrintö juhli 70 vuottaan Lomakeskus Himmerkin Joutsen-salissa perjantai-iltana.
Juhlapuheen pitänyt Pentik Oy:n toimitusjohtaja Pasi Pentikäinen muisteli omia Pyrinnön aikojaan vuonna 1983, jolloin hän toimi Pyrinnön lentopallon C-poikien joukkueessa kapteenina Muhoksella pelatussa SM-finaalissa, josta kotiin tuomisena joukkueella oli Suomen mestaruus.
– Minun lapsuuden ja nuoruuden vahvimmat muistot liittyvät urheiluun ja kaveriporukassa harjoitteluun. Lapsuuden kesät vietettiin käytännössä urheilukentän hiilimurskalla ja talvet hiihtoladulla kunnes pääsimme lentopallon makuun. Harjoittelimme paljon ja monipuolisesti. Vuonna 1983 pääsimme C-poikien Suomen mestaruus lopputurnaukseen. Muhoksen kotisalissa olimme tiukilla mutta kotiin tuotiin kultamitali. Tämä oli sitä yhteisöllisyyttä ja joukkuehenkeä parhaimmillaan, Pentikäinen sanoi ja näytti yleisölle mukaan ottamaansa kultamitalia.
– Oma Pyrinnön jäsenyyteni lapsuus- ja nuoruusvuosina oli minulle tapahtumarikas ja tärkeä. Siksi voinkin sanoa, että Posion Pyrintö on ollut ja tulee olemaan Posiolla tärkeä yhteisö, joka luo ihmisille toimintaa liikunnan ja yhteisöllisyyden merkeissä.
Pentikäinen toi esille puheessaan liikunnan merkitystä ihmisen hyvinvoinnille.
– Liikunta vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja sen vaikutukset näkyvät fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Meistä jokainen tarvitsee liikuntaa.
– Urheiluseuratoiminnan yksi keskeinen tavoite onkin liikuttaa ihmisiä.
– Yhdessä perheiden, kunnan ja koulun kanssa voidaan luoda lapsille ja nuorille monipuolinen liikunnan pohja, Pentikäinen totesi.
– Myös seniorit ovat mielenkiintoinen ja kasvava ryhmä. Liikunnan ilo ja hyvät vaikutukset eivät katso ikää. Aina on hyvä syy liikkua. Tässä voisi olla kasvava kohderyhmä urheiluseuroille.
Pentikäinen heitti ideoita seuraväelle pohdittavaksi.
– Puhdas luonto ja toimivat harrastuspaikat ovat Posiolla omasta takaa. Olisi upeaa miettiä polkujuoksu reittejä Korouomassa. Tai missä olisivat maastopyöräreitin vaikeimmat osuudet yhteismetsän alueella. Paljonko saisimme nousumetrejä 100 kilometrin loppet-hiihdossa Karitunturiin ja Riisitunturiin tukeutuen. Swimrun kirkkaissa Kitkan vesistöissä olisi menestys, Pentikäinen luetteli.
Posion Pyrinnön puheenjohtaja Erkki Ahola kiitteli tervehdyspuheessaan seuraväkeä tehdystä työstä. Hän myös esitteli 70-vuotishistoriikin kuvin ja sanoin.
– Posion Pyrinnön alkuperäinen perustava kokous järjestettiin 7. huhtikuuta vuonna 1946 Kirkonkylän Talaskankaalla Oulun talousseuran jälleenrakennustoimistossa. Ajatuksen omasta yleisseurasta oli esittänyt nuori keskiposiolainen Kaiho Hakkarainen.
– Pääsääntöisesti Pyrintö on ollut kautta aikojen menestyvä yleisseura.
– Seuramme on ollut Posiolla tärkeä ihmisten yhteen liittäjä ja osa koko paikallisyhteisön elämää. Pyrintö ei ole ollut vain urheiluseura, joka on kasvattanut huippu-urheilijoita, Pyrintö on ollut paljon enemmän. Seura on tehnyt liikuntakasvatustyötä, ohjannut ihmisiä hyvien harrastuksien pariin. Moni on saanut seuraan liittyessään kipinän oman fyysisen kuntonsa hoitamiseen, Ahola sanoi.
– Pyrinnön toiminnan tulevaisuuden kannalta suurin haaste on löytää aina uudelleen aktiivisia toimijoita. Väestön vähentyessä ja ikääntyessä Posiolla tämä on selvästi suurempi haaste kuin jossain suuremmassa kunnassa tai kaupungissa.
– Mutta jos tämä sama Pyrintö-henki, hieno seuran yhteishenki, säilyy Posiolla jatkossakin, ja mahdollisimman moni tulisi mukaan seuramme toimintoihin, Posion Pyrintö tulee viettämään vielä monia muitakin juhlavuosia.
Posion Pyrinnöstä 70-vuotisteoksen kirjoittaneet Erkki Ahola ja Reino Hämeenniemi esittelivät 237-sivuisen Posion ihme -historiateoksen.
– Toivomme historiateoksen jakavan lukuelämyksen kautta sitä arkea ja juhlaa, jota urheiluseuratoimintaan Posiolla on 70 vuoden aikana kuulunut.
– Nimi Posion ihme viittaa 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun ilmiöön, jossa Posio sananmukaisesti juostiin Suomen kartalle. Pyrinnön silloinen toiminnanjohtaja ja valmentaja Jouko Elevaara sai yleisurheilussa aikaan kansanliikkeen, Ahola kertoi.
– Tällaiset isot kirjoitustyöt ovat aina myös löytöretkiä, joitten sisältöä ei voi tarkkaan tietää etukäteen. Pitää osata vastaanottaa myös sellaista tietoa, joka on vallitsevan käsityksen vastaista, Reino Hämeenniemi puolestaan sanoi.
– Pyrinnön osalta mitään tällaista mullistavaa ei löytynyt, ellei lasketa sitä, että kiinteistörekisteriote paljasti, että urheilukenttäalue ei missään vaiheessa ollut seuran omistuksessa. Kunta osti sen 1950-luvun lopussa Aholan jakokunnalta.
– Henkilöiden tunnistamisessa oli apuna muun muassa Facebookiin perustettu ryhmä.
– Yleisurheilu sai historiikissa suuren osuuden kansikuvaa myöten. Mutta olikin yleisurheilu niin ilmiömäinen posiolaisen nuorison liikuttaja 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa Jouko Elevaaran eli jokkerin toiminnanjohtaja- ja valmentajakaudella. Eikä sellaista ilmiötä tulla toista näkemään. Teoksessa käsitellään myös voimailu, suunnistus, palloilu ja hiihto, Hämeenniemi kertoi.
Juhlassa esiintyivät Miekka-Jussin jäläkeläiset -laulu-ja soittoryhmä ja Hömppä-teatteri, joka esitti Pyrintö-sedän tarinoita.
Elämänura-mitali:
Kaarlo Maaninka, Jouko Elevaara, Hilkka Hakkarainen, Pekka Söderlund, Johan Pätsi, Erkki Einari Ronkainen, Olavi Lehtiniemi, Veli-Pekka Kursukangas, Voitto Laatikainen, Martti Loukusa, Heikki Oikarinen, Erkki Arvid Ronkainen, Tuomo Niemilehto, Allan Maaninka, Martti Ovaskainen, Matti Karjalainen, Markku Kummala, Ari Petrelius, Erkki Ahola, Jouko Ahola, Pekka Ahola, Esa Mursu, Irma Keränen, Kalle Mattila, Veikko Kelloniemi, Erkki Männikkö ja Erkki Karasti.
Jaostojen valitsemat:
Hiihto: Oiva Soudunsaari, Teija Keränen, Jouni Vuollet, Kari Karasti
Suunnistus: Jarmo Pyhtinen, Pertti Ahola, Asko Oikarainen
Yleisurheilu: Markku Haapsaari, Arja Harjuautti, Marketta Huokuniemi, Salli Luukkonen, Marjo Ruokamo
Jääkiekko: Tatu Airisniemi, Eino Soudunsaari, Marko Karjalainen, Kaija Karjalainen