Posion yhteismetsälle hyväksyttiin uusi metsä-ja hakkuusuunnitelma vuosille 2019-2028. Asiasta päätettiin osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa seurakuntatalolla maanantaina.
– Hakkuusuunnite vuosille 2019-2028 on yhteensä 450 000 kuutiota, keskimäärin 45 000 kuutiota vuodessa, toiminnanjohtaja Markus Laatikainen esitteli lukuja. Hakkuusuunnitetta tarkistetaan vuosittain sen mukaan, miten puunmyyntimarkkinat muuttuvat, ja miten valtakunnan politiikka vaikuttaa asioiden kulkuun.
Yhteismetsän liikevaihtoennuste ensi vuodelle on runsaat kaksi miljoonaa euroa.
– Uuden metsäsuunnitelman perusteella yhteismetsän kokonaispuusto on tällä hetkellä noin 1,75 miljoonaa kuutiometriä. Metsien kokonaiskasvu yhteismetsän alueella on parantunut vuosikymmenten aikana. Se on nykyään noin 49 000 kuutiometriä vuodessa.
– Tehokkaassa metsätalouskäytössä on 19 420 hehtaaria. Metsätaloudellisesti hyödynnettävissä olevalla metsämaalla vuotuinen puuston kasvu on noin 46 000 kuutiota vuodessa.
– Perusperiaatteena on, että siellä missä toimitaan, toimitaan tehokkaasti.
Ensi vuoden aikana yhteismetsä hakee mailtaan suojeluarvoltaan merkittäviä kohteita vapaaehtoiseen suojeluun, mikäli ne täyttävät Kemera-lain mukaiset ympäristötukiehdot.
Metsän kasvun ennakoidaan kiihtyvän tulevina vuosina. Yhteismetsälle kymmeneksi vuodeksi päätetyn suunnitelmakauden loppupuolella onkin mahdollista, että puuta pystytään hakkaamaan 50 000 kuutiometriä vuodessa.
Metsän kasvun kiertoajaksi hakkuisiin yhteismetsässä on laskettu 80-85 vuotta.
– Yhteismetsän puusto on pääasiassa mäntyä. Kokonaispuustosta tukin osuus tällä hetkellä on noin 25 prosenttia, Laatikainen sanoi.
Kokouksessa sivuttiin Kemijärvelle suunniteltua biojalostamon rakentamista. Jos tehdashanke nousee pystyyn, puun kysyntä tulisi lisääntymään ja se heijastelisi myönteisesti myös Posiolle.
– Kuitupuulle tulisi kysyntää merkittävästi nykyistä enemmän, Laatikainen totesi.
Lähes miljardi euroa maksava biojalostamo odottaa tällä hetkellä ympäristölupaa. Biojalostamosta odotetaan elinkeinoelämän veturia Itä-Lapille.
Puunmyynnin lisäksi yhteismetsä harjoittaa muutakin liiketoimintaa.
Tuloja yhteismetsä saa muun muassa vuokraamalla tontteja sekä turvesuon vuokraamisesta.
Yhteismetsän alueilta on vuokrattu tähän mennessä 42 tonttia vapaa-ajan asunnoiksi.
Lisäksi Varessuolta kesällä 2009 polttoturpeen noston aloittanut kuusamolainen Rasepi Oy jatkaa alueella edelleen toimintaansa. Yhteismetsän toimintasuunnitelmaan ensi vuodelle on laitettu tavoitteeksi, että polttoturvetta nostettaisiin noin 70000 irtokuutiota.
Jo vuodesta 2011 vireillä ollut yhteismetsän maille Murtotunturiin kaavailtu 22 voimalan tuulivoimapuiston rakentaminen on siirtynyt alkuperäisistä suunnitelmista. Hallinto-oikeudessa olevasta valituksesta odotetaan päätöstä vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Ellei siitä voi valittaa eteenpäin, puiston rakentamiseen voitaisiin päästä ensi vuoden aikana.
Kokouksessa nousi esille Posion Korouomaan suunniteltava kansallispuisto.
Kokoukseen osallistunut Paavo Mursu sanoi suhtautuvansa kriittisesti Korouoman kansallispuisto-hankkeeseen.
Mahdollinen uusi kansallispuisto vaikuttaisi Mursun mukaan yhteismetsän metsätalouden harjoittamiseen, ja olisi pois tuotoista.
– Järkyttävä hanke se on. Se, mitä siitä on ennakkoon tuotu esille, että siitä olisi kunnalle paljon hyötyä, ovat ihan satuja, Mursu sanoi.
Hoitokunnasta erovuorossa olleet Ari Vastamäki, Tuomo Maaninka ja Kari Henttunen valittiin uudelleen. Hoitokunnasta eronneen Mikko Pätsin tilalle tuli Ari Takapuro. Varajäseniksi valittiin Pekka Määttä, Antti Pätsi, Teuvo Orjasniemi ja Erkki Oikarainen.
