Pääkirjoitus
Suomessa laki takaa, että kansalaiset saavat postinsa joka arkipäivä viisi kertaa viikossa. Lain henki ja kirjain on, että kansalaiset ovat tasa-arvoisia asuinpaikastaan riippumatta.
Postinkulun myllerryksestä johtuen periaate on vakavasti uhattuna, ja päättäjät ovat suurten periaatteellisten kysymysten edessä.
Reilusti Uudenmaan kokoinen Koillismaa kuuluu alueisiin, joista postinjakelusta vastaava Itella todennäköisesti mieluiten hankkiutuisi eroon. Harvan asutuksen vuoksi jakelua on mahdottomuus saada liiketaloudellisesti kannattavaksi.
Esimerkiksi Kuusamon laajalla maaseudulla on lähes 20 jakelureittiä, joista pisimmät ovat yli 200 kilometriä. Reitit ovat rengasreittejä, jotka on ajettava samanlaisina vuodesta toiseen, vaikka asutus on harvenemaan päin. On reittejä, joista postilaatikko löytyy hädin tuskin joka toiselta kilometriltä.
Jos nämä alueet jäisivät markkinaehtoisen jakelun armoille, jäisivät postit jakamatta.
Jaettavan kirjepostin määrä vähenee Itellalla kiihtyvää tahtia. Laskut vaihtuvat sähköisiksi, kortteja ja kirjeitä lähetetään huomattavasti aiempaa vähemmän. Vain pakettien määrä kasvaa verkkokaupan kasvun ansiosta.
Tänä vuonna Itella nostaa postinjakelun hintaa ennennäkemättömästi. Toimenpiteellä yhtiö yrittää pitää yllä tuottojaan, mutta todennäköisesti digitalisoituminen vain kiihtyy.
Itella sälyttää kulujaan myös lehtiyhtiöille, jotka jo valmiiksi kipuilevat taloudellisesti. Sanomalehtien jakelu kallistuu enimmillään jopa yli kymmenen prosenttia.
Meneillään olevasta median murroksesta johtuen lehtitaloista ei ole Itellan kannattavuusongelmien maksumiehiksi. Jakelun kallistuminen kiihdyttää digitalisoitumista, mikä puolestaan on osoittautunut lehdille liiketaloudellisesti haastavaksi yhtälöksi.
Valtion olisi syytä myöntää Itellalle tukea, jotta se selviytyisi lakisääteisestä tehtävästään. Paras ja selkein vaihtoehto olisi valtion maksama ja haja-alueiden jakeluun kohdistettu suora tuki, joka maksettaisiin Itellalle. Raha voidaan nykylain mukaan kerätä myös kilpailijoilta.
Postilain ydin on kansalaisten tasa-arvo, josta on pidettävä kiinni.