Pääkirjoitus
Postilla meneillään olevat yt-neuvottelut uhkaavat sulkea Postin Kuusamon myymälän ja lisäksi useita myymälöitä Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Palvelut siirtyvät asiamiespisteisiin. Alan työntekijät ovat luonnollisesti tyrmistyneitä. Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n Oulu-Kainuun aluejärjestö vaatii julkilausumassaan myymälöiden säilyttämistä (KS 26.5.).
Posti kipuilee samaa digitalisaation mukanaan tuomaa murrosta, joka kouraisee nyt mediaa ja tulevaisuudessa monia muita toimialoja. Postin myymäläverkoston harventaminen on yksi näkyvä osa mylläkkää.
Jotta Postin tulevaisuutta voidaan hahmotella, pitää ensin päättää, onko Postin toiminta julkista palvelua vai liiketoimintaa. Liiketoiminnan näkökulmasta Postin tulevaisuus näyttää synkältä.
Postin johtaja Risto Savikko arvioi Suomenmaan haastattelussa, että jaettavan postin määrä puolittuu vuoteen 2020 mennessä. Kirjeitä ja kortteja ei enää juuri lähetetä ja yritykset muuttavat laskutuksensa sähköiseksi. Vain pakettien määrä kasvaa nettikaupan ansiosta.
Yhtenä keinona Posti on yrittänyt paikata talouttaan nostamalla lehtien jakeluhintoja merkittävästi ja lakkauttamalla lehtien varhaisjakelun muun muassa Koillismaalla. Lehtikustantajat ovat ottaneet varhaisjakelun osaksi omaa liiketoimintaansa Koillismaalla ja koko Pohjois-Pohjanmaalla.
Savikko arvioi, että Postia ei ole mahdollista saada pysyvästi valtion budjettirahoituksen piiriin Ylen tapaan, ja on arviossaan todennäköisesti oikeassa. Valtiolla ei tässä tilanteessa ole rahaa lähteä pönkittämään kannattamatonta liiketoimintaa. Pakettiautomaatit ja sähköinen asiointi korvaavat myymälät.
Lehtikustantajien kannalta tärkeää olisi voittaa aikaa ja säilyttää postin viisipäiväinen jakelu vähintään vuosikymmenen loppuun. Etsikkoaikana lehtien ja muun kaupallisen median on kyettävä löytämään kannattava digitaalinen liiketoimintamalli. Uusien tuotteiden rinnalla printtilehdet ovat tärkeä osa lehtitalojen liiketoimintaa pitkälle tulevaisuuteen.