Koillissanomat julkaisee Taneli Ronkaisen SM-pronssimitalin kunniaksi viime syksynä julkaistun jutun, jossa kuusamolaislähtöisen kiekkoilijan tulevaa – nyt jo mennyttä – kautta käsiteltiin.
Toivottavasti tämä juttu vie lukijan lähemmäksi jääkiekkoilijan elämää. Elämää, jonka tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta.
Juttu on julkaistu SM-liigan kauden 2015-2016 avauspäivänä. 11. päivä syyskuuta.
Rehellinen suomalainen mies.
Vastuullinen kaveri, joka pystyy hoitamaan asioita yllättävän hyvin ikäisekseen.
Tätä mieltä on Oulun Kärppien jääkiekkojoukkueen valmentaja Lauri Marjamäki.
– Lahjakas ja monipuolinen pelaaja, joka omaa erittäin hyvän lyöntilaukauksen.
Kun arvion tekee seuraava Suomen jääkiekkomaajoukkueen valmentaja, voi analyysissä olettaa olevan paljon totuuspohjaa.
Suuria sanoja, paljon odotusarvoja – Ronkainen on matkalla kohti jääkiekon huippua.
20-vuotias puolustaja pelannee ensimmäisen liigaottelunsa tänään alkavalla kiekkokaudella.
– Ensimmäinen liigapeli olisi mukava saada alle. Kiirettä sen kanssa ei kuitenkaan ole.
Mutta palataanpa ajassa taaksepäin, kun kärppäläinen oli vielä karhunpoikanen.
Hyvästä luistelusta tunnettu Ronkainen karkasi usein koulupäivän aikana tai viimeistään sen jälkeen vapaille jäävuoroille Kuusamon jäähalliin.
Toisin kuin monet koulukaverinsa, hän ei mennytkään kotiin ottamaan päiväunia.
Päiväunia yhtään väheksymättä – urheilijan elämästä haaveillut Ronkainen – oli juuri se koululainen, joka halusi päästä toiveammattiin.
Se ammatti oli jääkiekkoilija.
Kuusamon jäähallin huonosta kunnosta on mutistu vuosikaudet.
Jäähalli ei Ronkaisesta kiekkoilijaa tehnyt, sillä myös luonnonjäille on piirretty nuoruusvuosina tuhansia kilometrejä luistimenjälkiä.
Silloin vielä PaKan junioreissa Matti Aikion alaisuudessa pelaajalla ei ollut aavistustakaan, että hän on vajaan kymmenen vuoden päästä lähellä jääkiekkoammattilaisuutta.
– Oma-aloitteellisuus näkyy arjessa, Marjamäki kertoo.
– Ronkaista ei tarvitse kädestä pitäen opettaa.
Ronkainen muistaa lämmöllä myös Igor Tuljakovia. Venäläistaituri teki vaikutuksen nuoreen kiekkoilijanalkuun.
Kun aika oli kypsä, koko Ronkaisen perhe muutti pojan harrastuksen vuoksi Ouluun.
Mitä jos tie olisikin ollut toinen? Millaista elämää Ronkainen viettäisi nyt?
– Olisin ehkä siirtynyt jossakin vaiheessa Rovaniemelle ja saattaisin pelata nyt RoKi:ssa.
Ouluun muutto on osoittautunut jo tässä vaiheessa Ronkaisen kohdalla oikeaksi ratkaisuksi.
Kuluneen syksyn aikana puolustaja on esiintynyt kolmessa Kärppien harjoitusottelussa.
Meno on ollut hurjaa kaukalossa, mutta Ronkaisen veri ei ole vapissut – käsistä puhumattakaan.
– Alkuun vauhti yllätti, mutta hiljalleen tunsin, että voisin pärjätä mukana.
Ja kyllä Ronkainen pärjääkin.
Jos ei vielä tällä kaudella, niin sitten tulevina talvina.
– Pitkän tähtäimen suunnitelmia ei ole muita kuin se, että minusta tulee liigapelaaja. Se on riittävä tavoite tällä hetkellä.
Mutta milloin Ronkaisen ensimmäinen liigapeli tulee vastaan?
Sen tietää parhaiten Marjamäki.
Marjamäki myöntää, ettei olisi ihme, jos se tapahtuisi jo tällä kaudella.
Ronkainen itse ei voi tehdä muuta kuin harjoitella ja pelata mahdollisimman hyvin, jotta unelma toteutuisi.
– Uskoisin kuitenkin kauden menevän suurimmaksi osaksi A-junioreissa. Toivon saavani siellä suuren roolin.
Mutta mitä mieltä Kuusamon lahjasta oululaiselle jääkiekolla on Kärppien A-junioreiden valmentaja Lauri Mikkola?
Mies, joka on nähnyt läheltä Ronkaisen polun kohti liigajäitä.
– Rauhallinen kaveri. Jämpti jätkä, vastuuntuntoinen, hoitaa asiansa hyvin. Kasvanut urheilijaksi hiljalleen.
Ylisanoja riittää, tuleva maajoukkuevalmentajakin innostuu.
– Hyvä luistelija, tunnollinen puolustaja, Marjamäki luonnehtii.
Myös Ronkainen tuntee vahvuutensa.
– Lämäri on hyvä, sitä hiotaan koko ajan parempaan kuntoon.
Mutta miksi Ronkaisesta tuli puolustaja?
Miksi hän ei halunnut itselleen sankarin viittaa ja ryhtyä maaleja sylkeväksi tehohyökkääjäksi?
– Oli alusta lähtien selvää, että olen puolustaja. Ehkä se on luonteenpiirrekin, että tykkään varmistaa, enkä ole niin räväkkä.
Rauhallinen ja 183 senttimetriä pitkä.
Kuka on ollut Ronkaisen esikuva, kun pakkasiltoina on käsiä paleltanut, mutta intohimo lajiin on kertonut, että vielä ei ole aika lähteä kotiin.
Vastaus on yllättävä.
– Minulla ei ole ollut selkeitä esikuvia jääkiekossa.
Lauri Marjamäki on tottunut työssään median kanssa toimimiseen.
Marjamäki on sanonut sanottavansa.
Nousen pöydästä, kunnes valmentaja kehottaa vielä odottamaan hetkisen.
Hän vastaa puheluun:
– Ok, selvä homma.
Marjamäki lopettaa puhelun, se koski Ronkaista.
– Älä laita lehteen sopimuksesta vielä. Katsellaan sitä vielä vähän aikaa.
Niin lähellä – aivan liian lähellä ammattilaissopimusta. Se on Ronkaisen asema kiekkokauden kynnyksellä.
Urheilumaailmassa ei ole rajoja.
Siitä hyvänä osoituksena ovat Taneli Ronkainen ja Teemu Tainio.
Tainio nousi jalkapallossa Valioliigapelaajaksi, vaikka Torniossa palloa potkittiin lumen keskellä ilman jalkapallohallia.
Ronkainen ei valita menneisyyttään, vaikka joku toinen kaupunki olisikin saattanut olla otollisempi kasvualusta kiekkouralle.
– Kuusamo antoi hyvän pohjan jääkiekolle. Se oli mukavaa aikaa. Sain pelata paljon. Pienellä paikkakunnalla on hyviäkin puolia. Kuusamo on edelleen tärkeä paikka minulle.