Reilun vuoden toiminut Hydrologia Life-hanke toi viime viikolla Pudasjärvelle joukon purojen kunnostukseen perehtyneitä Metsähallituksen ja Metsäkeskuksen asiantuntijoita.
Tarkoitus oli tutustua niihin hyviksi havaittuihin purojen inventointimenetelmiin, joita täkäläinen Metsähallituksen luontopalveluiden väki on jo pitkään kehitellyt.
– Samalla katsellaan myös purojen kunnostuskohteita, joissa näyttää täällä myös saavutetun uudenlaisilla menetelmillä hienoja tuloksia, kertoi hankkeen projektipäällikkö Tuomas Haapalehto Metsähallituksesta.
Reilun kahdenkymmenen henkilön ryhmä kolusi kohteissa kahden päivän ajan niin innokkaasti, että suunniteltu aamupalaverikin jätettiin väliin, mies kehui.
Haapalehto kiitteli retkipäivien maasto-oppaina ja kouluttajina olleiden Eero Moilasen ja Pirkko-Liisa Luhdan asiantuntemusta.
Iijoen vesistöalueella on puroja kunnostettu jo parinkymmenen vuoden ajan. Kohteista ei täällä ole pulaa, valtion mailla on ainakin 35 000 hehtaaria hukkaan ojitettuja soita.
Kun siihen lisätään yksityismaat, ollaan ehkä jo 50 000 hehtaarin määrissä. Takavuosina purojen tutkimukseen ja kunnostukseen saatiin työllisyysvaroja. Luhta ynnäilee niitä käytetyn reilun miljoonan euron verran 20 vuodessa.
– Minusta se oli todella hyvää varojen käyttöä. Työllistettävät saivat mielekästä työtä ja luonto kaikkineen hyötyi.
Samalla kehitettiin menetelmiä, joilla voitiin ihan miesvoimin saada puroihin metsätaloustoimien takia kulkeutunut hiekka sinne minne se kuuluu.
Haapalehto sai hämmästellä Virsun perällä Nokipuron kunnostusta, jossa puusta tehtyjen virtausohjasten jäljiltä oli pohjaan seuloutunut kalojen lisääntymisen mahdollistava sorakerros. Hän arvioi alueella kehitettyjen purokunnostusmallien olevan sellaisenaan sopivia muualle maahan ja jopa ulkomaille.
Luhta naurahti vähien varojen olleen osaltaan vauhdittamassa uudenlaisten rahaa mutta myös kunnostuskohteiden ympäristöä säästävien menetelmien toteuttamisessa.
Hydrologia Life - hankkeen varoilla tullaan ensi kesänä kunnostamaan puroja Puhoksen Sammalharjun alueella. Mahdollisesti siellä voidaan myös tehdä muutama suon ennallistaminen, Luhta tietää.
Muita kohteita näillä seuduin on Taivalkosken Metsäkylässä, Olvassuolla Utajärvellä sekä Ranualla Simojärven ja Soppanan alueilla.
Koko maassa tullaan vuoden 2023 loppuun kestävän hankkeen aikana kunnostamaan reilut 30 kilometriä puroja ja ennallistamaan noin 5000 hehtaaria ojitettua suota. Kohteita on niin Natura-alueilla kuin Metsätalous oy:n talousmetsissä
Töitä tulee olemaan kymmenille urakoitsijoille, Haapalehto laskee. Kaikkialla ei hänen mukaansa riitä Virsuojalla nähty kunnostus, vaan järeämpiä keinoja tarvitaan.
Hankkeen reilun 8,8 miljoonan euron budjetilla, josta 60 prosenttia tulee EU-rahoituksena, tehdään myös tutkimuksia ja kerätään tietoa lajistosta. Muutaman järven vedenpintaa aiotaan nostaa ja pari suojelualuetta hankkia.
Uutta on virtuaalinen luontopolku, jolla tullaan tarjoamaan lisää tietoa soiden ja kosteikkojen merkityksestä luonnolle ja ihmisille, projektipäällikkö Haapalehto kertoo.