Pudasjärven kaupunki teki rohkean valinnan rakentaessaan 700 oppilaan ja neljän rakennuksen koulukeskuksen kokonaan hirrestä. Kaupunki kamppaili pitkään koulujen sisäilmaongelmien kanssa, kunnes totesi parhaimmaksi rakentaa kokonaan uutta. Rakennusmateriaaliksi valittiin hirsi sen ekologisuuden, terveellisyyden takia – ja koska kaupunki halusi profiloitua hirsirakentajana. Koulun hirsirakenteet toimitti paikallinen Kontiotuote.
Maailman suurin hirsikampus on saanut paljon myönteistä huomiota osakseen. Sijainti valtatien varressa tekee siitä kauniin, paikkakuntaa elävöittävän maamerkin.
Kuusamolla olisi mahdollisuus seurata Pudasjärven jalanjälkiä hirsirakentamisen edelläkävijänä. Myös Kuusamossa on vahvaa hirsiosaamista monen yrityksen voimin.
Hirrestä on Kuusamossa toki rakennettu, mutta hirsikampuksen tapainen käyntikortti vielä puuttuu. Hirsi materiaalina sopii hyvin luontokaupungin imagoon. Tilaisuuksia hirsirakentamiseen on tulossa. Itä-Rukalle tehdään parasta aikaa suunnitelmia ja uutta kaavaa. Sama tilanne on Tropiikin seudulla sijaitsevalla Tatangin-Koukkulammen alueella.
Tulipalossa tuhoutuneen tilalle noussut uusi Ski Bistro on rakennettu hirrestä. Tyyliä voisi mainiosti jatkaa. Rukakeskuksen paikallisjohtaja Matti Parviainen ehdotti pari vuotta sitten, että Itä-Rukalle voisi nousta vienankarjalainen perinnekylä mataline, korkeintaan kahden kolmen kerroksen rakennuksineen. Omaperäinen puurakentaminen olisi kansainvälisten matkailijoiden mieleen.
Kun ajaa läpi Suomen, voi harmikseen todeta kuntakeskuksien olevan kuin toistensa kopioita. Yksitoikkoisia laatikkomaisia rakennuksia löytyy joka puolelta. Tekipä mitä tahansa muuta, se poikkeaa edukseen.
Rakentamista sanelee tietysti hinta, mutta myös tottumus. Pudasjärvi näki hirsikampuksen kokonaisedullisimmaksi ratkaisuksi pitkällä aikajänteellä. 40 miljoonan euron investointi toteutettiin ns. elinkaarimallilla, mikä pitää sisällään rakennuksen kunnossapidon seuraavat 25 vuotta.