Puiden kaa­ta­mi­nen kirk­ko­tar­has­ta pu­hu­tut­ti – yksi kaa­de­tuis­ta puista saa uuden elämän kas­te­puu­na

Severiina Leena Jaakontyttären sydän toimittaa mallikappaleen virkaa. Se irrotetaan kastepuusta ensi sunnuntaina, jolloin siihen ripustetaan kolmen ensimmäisen kastetun nimet.

Kuva: Suvi Peltola

Tiina Marja Kaislakannas kävi eilen asettelemassa suunnittelemaansa kastepuun paikoilleen. Mukana olivat myös kirkkoherra Taina Manninen ja kastepuun valmistaneen Puustamon Perttu Säkkinen.

Kuva: Suvi Peltola

Puiden kaataminen Kuusamon kirkkotarhasta herätti keskustelua viime keväänä. 1900-luvun alussa istutettujen lehtikuusten tarinan päättyminen kaihersi joidenkin seurakuntalaisten mieltä, mutta nyt yksi puuvanhuksista on saanut uuden elämän.

Siitä on tehty kastepuu, joka otetaan käyttöön virallisesti perhejumalanpalveluksen yhteydessä ensi sunnuntaina.

– Nuo siunatut kaadetut lehtikuuset, niin paljon kun ne aiheuttivat murhetta, ne ovat löytäneet tavan olla mukana muistuttamassa meitä seurakuntalaisia elämästä, Kuusamon kirkkoherra Taina Manninen iloitsee.

Kirkkoherran mielestä kastepuu on oiva lisä Pyhän Ristin kirkon entuudestaan runsaaseen symboliikkaan. Jatkossa jokaiselle viikon aikana kastetulle ripustetaan sunnuntain jumalanpalveluksen yhteydessä oma ”lehti” kastepuun kylkeen, hieman samaan tapaan kuin vainajille syttytetään kynttilät.

– Itse ajattelen, että meidän pitäisi huomioida erityisesti myös kastettuja ja kirkon yhteyteen liitettyjä. Kastepuun kautta tulee selvästi esille, kuinka me kaikki seurakunnan jäsenet olemme kiinnittyneinä johonkin suurempaan yhteyteen, Manninen toteaa.

Kastepuu siis symboloi seurakuntayhteyttä, mutta puusta itsestäänkin löytyy useampi symboli. Niistä näkyvimpiä ovat kastepuun kolmikylkinen muoto sekä jalustaan poltetut kolme kuvaa.

Kolme kylkeä viittaavat luonnollisesti kolmiyhteiseen Jumalaan, mutta toisaalta myös jokaisen seurakuntalaisen henkilökohtaiseen ja yksilölliseen jumalsuhteeseen. Yksilöllisyyttä tuovat esille kastepuun kyljet, jotka kaikki ovat hieman eri kokoisia.

– Jalustasta taas löytyvät kaikkinäkevä silmä, Kristus-monogrammi sekä kasteen symboli kyyhkynen, joka kuvaa Pyhää Henkeä, Taina Manninen selvittää.

Tiina Marja Kaislakannaksen suunnittelemaan ja Puustamo Oy:n toteuttamaan kastepuuhun mahtuu kerralla 158 kastetun oma, sydämenmuotoinen ”lehti”. Sydämiä ripustetaan edellisiä poistamatta aina vuosi kerrallaan, Marianpäivästä Marianpäivään, jonka jälkeen puun täyttäminen aloitetaan alusta.

Viime vuonna Kuusamossa suoritettiin 146 kastetta, joten vuoden päästä tähän aikaan kastepuu lienee jo melkein täynnä.

– Suntio merkitsee sydämeen kunkin kastetun etunimet sekä kastepäivän. Idea kuitenkin olisi, että saisimme jonkun kastetun lähipiiristä, esimerkiksi mummin, siskon tai kummin, suorittamaan varsinaisen ripustuksen. Se tapahtuu aina alkuvirren aikana, jottei kenenkään tarvitse erikseen tulla eteen. Se voisi olla hieman pelottavaa, Manninen sanoo.

– Kun vuosi on kulunut, perheet saavat sydämen itselleen, hän lisää.