Puolueilta ei oikein löydy kantoja poronhoitolakeihin.
Kuusamossa poro nousi poliittiseen keskusteluun toissa vuonna, kun Tuomo Pulkkanen (kesk.) esitti puolueensa kunnallisjärjestölle, että järjestö pyrkisi porojen aitaamiseen ympäri vuoden tai poronhoitoalueen etelärajan siirtämiseen Sodankylään asti. Esityksestä ei tullut kunnallisjärjestön kantaa.
Kuusamolainen kansanedustaja Ulla Parviainen (kesk.) edustaa kantaa, jonka mukaan elinkeinojen yhteensovittamiseksi on haettava keinoja, joilla myös poronhoito voi Kuusamossa jatkua. Pulkkanen kampanjoi sosiaalisessa mediassa Kuusamon ulkopuolisten keskustalaisten ehdokkaiden puolesta poronhoitokannan takia.
Koillissanomat tiedusteli pohjoisilta puoluepiireiltä puolueiden kantoja porolainsäädännön tarkasteluun ja keinoihin elinkeinojen yhteensovittamisesta.
– Keskustan puoluekokous on linjannut, että poronhoitolain kokonaisuudistus tulee ratkaista seuraavassa hallitusohjelmassa. Nykyjärjestelmä on toimimaton, kertoo puolueen kannaksi Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen.
Myös Parviainen on korostanut porolakien tulevan seuraavan eduskunnan tarkasteltavaksi.
– Jos tämä (vapaa laidunoikeus) muuttuu, niin kyllä meiltä poronhoito silloin häviää täältä Koillismaalta, sanoo Parviainen
Kokoomuksen puolesta Koillissanomille vastasi kunnallisjärjestön puheenjohtaja Martti Turunen.
– Poronhoito on elinkeinona säilyttämisen arvoinen nykyisellä poronhoitoalueella. Porojen määrä voitaisiin sitoa laidunten ohella työresursseihin, vastaa Turunen.
Sosialidemokraattien kuusamolainen ehdokas Inka Hokkanen vastasi Koillissanomille kaksi viikkoa sitten, että hänellä ei ole suoraa vastausta vapaan laidunoikeuden säilyttämiseen mutta nyt hän on tarkentanut kantaansa kysymykseen ja sanoo, että vapaaseen laidunoikeuteen pitäisi puuttua eteläisellä poronhoitoalueella.
– Eihän Lapissa ole mitään ongelmia, mutta meillä on, sanoo Hokkanen.
Lapin vaalipiirin sosialidemokraattien ehdokas Sari Honkanen säilyttäisi vapaan laidunoikeuden.
Perussuomalaisten Lapista tuleva vastaus poikkea kuusamolaisen ehdokkaan Tapio Lämsän (ps.) lauantaina esittämästä valmiudesta rajata laidunoikeutta.
– Perussuomalaiset eivät aja porotarhausta, sanoo puolueen Lapin piirin puheenjohtaja Mika Mikkonen.
Vihreiden paikalliset toimijat kannattavat porojen vapaata laidunoikeutta. Puolueen kannasta ei saatu vastausta kyselyyn, kuten ei tullut vasemmistoliitoltakaan. Mika Flöjt (vihr.) piti poroja vaalipopulismina tärkeämpien kysymysten, kuten vanhustenhoidon rinnalla.
– Toki keskustelen mieluummin veräjistä, kuin että joutuisimme maakiistoihin. Me olemme aidanneet kasvimaan ihan värikkäällä köydellä ja siihen kreppipaperia, kysymys porojen haitoista on vähän korvien välissä, että miten haluaa suhtautua, sanoi Flöjt lauantaina.
Myös Parviainen korosti, että hän on vaivatta tullut toimeen poronhoitoalueella jo kaksikymmentä vuotta sitten aidatun pihamaan ansiosta.
Kristillisdemokraattien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun piirin puheenjohtaja Leena Askelin toteaa, että elinkeinon jatkuvuus tulee turvata poronhoitoalueella mutta toisessa kappaleessa pohditii jo mahdollisena poronhoidon etelärajan siirtämistä pohjoiseen Kainuusta.
Ruotsalaisen kansanpuolueen vastauksen mukaan nykylailla pärjätään hyvin.
– Yhteensovittamisessa pitää ehdottomasti kuulla saamelaiskäräjiä jotka ovat näiden eri alojen asiantuntijoita, vastaa Åsa Gustafsson, muun Suomen toiminnanjohtaja.
Hallituspuolue Sinisen tulevaisuuden ehdokas Veijo Nykänen Posiolta kannattaa vapaan laidunoikeuden säilyttämistä. Puolueen lähettämässä kannanotossa korostetaan useiden muiden puolueiden tavoin uuden teknologian käyttöönottoa liikenneturvallisuuden ja asutuksen lähellä laiduntavien porojen aiheuttamien haittojen ehkäisyssä.
Seitsemän tähden liikkeen Antti Lasanen Posiolta toteaa, että poronhoitajien elinkeinon harjoittaminen ei saa vaarantua. Liike nyt:illä ei ole kantaa, koska asiasta ei ole järjestetty jäsenäänestystä.
8 paliskuntaa Kuusamon, Posion ja Taivalkosken alueella
Vuonna 2017 Koillismaan paliskunnissa oli 382 poronomistajaa
Päätulonlähde porotalous on 83 poronomistajalle (joilla eloporoja henkilökohtaisesti 80-300 kappaletta).
Merkittävä sivutulo huomattavasti suuremmalle joukolle.
Esimerkiksi Kuusamossa on noin 200 maatilaa, joista noin 100 harjoittaa liitännäiselinkeinona poronhoitoa.
Alle 25-vuotiaita poronomistajia on alueella 38.
Päätoimisten poronomistajien keski-ikä on noin 50 vuotta.
Poronomistajien keski-ikä alueella on 51,4 vuotta.
Maataloudessa tunnettu rehunhyötysuhde on porojen kohdalla erittäin korkea verrattuna maatalouden tuotantoeläimiin. Yhden poron lihakilon kasvattamiseen kului koetarhauksessa teollista täysrehua lähes 27 kiloa, kun esimerkiksi sian rehunhyötysuhde on tyypillisesti kahden ja kolmen rehukilon välissä. Naudalla rehunhyötysuhde on jopa kuusi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Maiju Pesosen mukaan.
Poron tarhakokeen tulokset käyvät ilmi Maa- ja metsätalousministeriön tilaamasta kokeesta, jonka tulokset julkaistiin vuonna 2004. Kokeen seuranta-aika oli kaksi vuotta ja kolme kuukautta.
– Koko tutkimuksen seuranta-aikana ympärivuotinen ruokintaryhmä kulutti yhden elopainokilon kasvattamiseen teollista täysrehua keskimäärin 26,9 kilogrammaa, raportoivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Veikko Maijala ja Mauri Nieminen.
Lyhyessä koetarhauksessa ympärivuotinen poronhoito rehuruokinnalla ei ollut taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi havaittiin lihan rasvapitoisuuksien ja tyydyttyneiden rasvahappojen lisäystä lihassa.
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollilan mukaan tarhaus on eläinsuojelullisesti kestämätöntä ja ympärivuotisen laidunoikeuden rajausyritys tyssäisi maankäyttöoikeudellisiin ongelmiin.
Nykyisen lain mukaan paliskuntien on korvattava porojen aiheuttamat vahingot.