Puunmyynti- eli kantorahatulot lisääntyivät viime vuonna Koillismaan alueella tuntuvasti, ja markkinoiden imu on edelleen hyvä.
Yksityismetsien kantorahatulo kasvoi Pohjois-Pohjanmaan alueella 29 prosenttia ja metsäteollisuuden ja valtion kantorahatulo 10 prosenttia.
Lapissa kasvua oli yksityismetsien kaupoissa 13 prosenttia ja metsäteollisuuden ja valtion metsien kaupoissa 19 prosenttia. Nämä luvut on laskettu bruttotuloista.
Erityisen suurta Pohjois-Pohjanmaalla oli hankintakauppojen lisääntyminen. Hankintakauppoihin tilastoidaan paitsi metsänomistajan itse hoitamat myös metsänhoitoyhdistysten toimeksiantona hoitamat kaupat.
Pohjois-Pohjanmaalla yksityismetsien hankintakaupoissa, joissa myyjä siis huolehtii myös hakkuista, kasvua oli bruttotuloina mitattuna peräti 51 prosenttia.
– Kun Äänekosken biotuotetehdas alkoi toimia, puuvirrat Oulun eteläpuolelta alkoivat kääntyä sinne päin, ja Ouluun ja Kemiin alettiin ostaa enemmän kuitua Pohjois-Pohjanmaalta. Vaikutus on tuntunut eniten maakunnan etelä- ja länsiosassa, sanoo Mhy Koillismaan johtaja Antti Härkönen.
Mhy Koillismaan toimialue käsittää Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven.
– Kuitupuun kysyntä on aikaisemmin ollut nihkeää, sillä tehtaat ovat saaneet tarvitsemansa kuitupuun päätehakkuuleimikoista. Nyt ovat myös ensiharvennusleimikot alkaneet mennä kaupaksi. Ensiharvennusten kauppa on ollut nihkeää, sillä korjuukulut niistä ovat kaikista kalleimmat, Härkönen sanoo.
– Toivottavasti nykyinen tahti jatkuu ja Kemi tai Kemijärvi saisi investointipäätöksen biotuotetehtaasta.
Posiolla metsänhoitoyhdistys ei tällä hetkellä tarjoa korjuupalvelua eli puukauppojen toteuttamista toimeksiantona. Toiminnanjohtaja Petteri Rahkola sanoo, että palvelun kautta ei ole saatavana merkittävää etua.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan 25.6. Lue juttu näköislehdestä.