Pääkirjoitus
Koillismaa on uusiutuvan energian käytössä edelläkävijä Suomessa. Laskentatavoista riippuen uusiutuvan energian osuus alueellamme on noin puolet, mutta jopa 70 prosenttia. Valtakunnallisesti uusiutuvan energian osuus on noin 30 prosenttia. Suomen ilmastositoumuksiin kuuluu, että uusiutuvan energian osuus kasvaa 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Suurimman huomion on saanut tuulivoima, jonka määrää kasvatetaan rajusti. Suomeen on määrä rakentaa 700-800 tuulivoimalaa lisää tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tuulivoimahankkeita hidastaa niiden juuttuminen byrokratiaan, ja lisäyksen toteutumismahdollisuuksia on jo ehditty epäillä.
Posiolle käynnistyy suuren tuulivoimapuiston rakentaminen näillä näkymin tulevana syksynä.
Puuenergia on Koillismaalle ylivoimaisesti merkittävin uusiutuvan energian muoto. Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta tuottaa kaukolämpönsä puulla ja turpeella. Torangin voimalaitoksella tuotetaan lämmön lisäksi myös sähköä.
Koillismaan metsistä riittäisi bioenergiaa paljon nykyistä enemmän. Kyse on siitä, miten metsävarat saadaan hyödynnettyä. Tukipolitiikka on ollut poukkoilevaa ja metsänomistajat ovat lähinnä tyytyneet odottelemaan. Kuusamon bioterminaali on vielä selvittelyvaiheessa. Tarkoituksena on, että energiapuuta kerättäisiin keskitetysti.
Puuenergian käytössä on myös metsähoidollinen näkökulma. Nuorten metsien harvennus on sijoitus tulevaan. Puun monimuotoinen käyttö on yksi Koillismaan aluetalouden selkärangoista.
Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmä jätti perjantaina raporttinsa ”Katse pohjoiseen”. Arvovaltaisen ryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Jouni Backman ja jäseninä muun muassa toimitusjohtaja Miia Porkkala ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
Yhtenä keskeisenä ehdotuksena työryhmällä on puuraaka-aineen uusien käyttömahdollisuuksien kehittäminen ja bioenergia. Pelkkä raportti ei riitä, vaan tarvitaan määrätietoisia toimenpiteitä.