Pääkirjoitus
Suomen metsät kasvavat tätä nykyä ennätysvauhtia. Aikoinaan laajojen hakkuiden jälkeen tehdyt erilaiset metsänhoidolliset toimet maanmuokkauksista ja istutuksista lähtien kantavat hyvin hedelmää. Nyt on aika ruveta hyödyntämään tilannetta.
Kun aikoinaan Pudasjärven ja Posion rajamailla tehtiin nykypäivän mitassa valtavat niin sanonut ”Osaran aukeat”, monet tuomitsivat laajat avohakkuut pahimman laatuisina metsien raiskauksina. Kun nyt käy katselemassa noita alueita, ei voi muuta kuin tyytyä toteamaan, että metsät kasvavat siellä rajua vauhtia.
Metsien kasvuvauhti on kovaa ja siitä pystytään ottamaan teolliseen käyttöön tällä hetkellä vain osa. Lisäksi joka puolella Suomea erilaisia taimikonhoito- ja nuoren metsän hoitotöitä jää vuosittain rästiin suuri määrä.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan alueella puuston vuotuinen kasvu on 10,6 miljoonaa kuutiometriä ja Lapin alueella 13,2 miljoonaa kuutiota. Pohjois-Pohjanmaalla kestävä hakkuukertymäarvio ylittää vuodessa 2,2 miljoonalla kuutiolla viime vuosien hakkuumäärän ja Lapissa 2,6 miljoonaa kuutiota.
Suomessa kaivataan lisää eri-ikäisen ja kokoisen puuraaka-aineen jalostusta. Sellutehtaan suunnittelu ja rakentaminen on pitkällä Äänekoskella. Lisäksi vastaavia suunnitelmia on Kuopion, Kajaanin ja Kemijärven suunnalla. Kuusamoon havitellaan biolaitosta.
Uusin investointi, mikä puuteollisuudessa pohjoisen alueella on tehty, on Kemijärvellä viime vuoden lopulla toimintansa aloittanut Lappi Timberin saha. Sen yhteyteen tulee vielä liimapalkkitehdas ja sen toiminta on tällä hetkellä ylösajovaiheessa.
Ainakin sahan johtajan mielestä lisää alan teollisuutta sopii tänne. Hän puhuu lisäsahoista ja sellutehtaista. Metsien kiertokulku on lyhentynyt ja puuta voidaan käyttää sahaukseen entistä aikaisemmin ja enemmän. Puu tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeä leivän antaja näillä seuduin.