Kunnalliskodin katto on romahtanut. Suurten ikkunaruutujen takaa paistaa aurinko, jonka säteet valaisevat reikäistä ja likaista lattiaa.
Tavaroita on vielä siellä täällä, juuri niissä paikoissa, mihin ne viimeisten asukkaiden lähtiessä on jätetty. Seinää vasten nojaa ikkuna, jossa on kalterit. Se on ollut yksi mielisairasosaston ikkunoista.
Wanhan Raatesalmen Perinnepäivän vierailla oli lauantaina mahdollisuus nähdä, minkälaisessa kunnossa vanha kunnalliskoti on tätä nykyä. Vanhan rakennuksen huoneet täyttyivät uteliaista ihmisistä, jotka kiertelivät, ihmettelivät ja päivittelivät talon surkeaa kuntoa.
Vesa Varpa ja Mirva Varpa näkevät rikkoutuneiden ikkunoiden ja rapistuneiden lautojen alla potentiaalia. He ovat päättäneet kunnostaa vanhan kunnalliskodin juhla- ja majoitustilaksi.
Tilan isäntä Vesa Varpa toivoo, että remontti on valmis, kun hän viettää 50-vuotissyntymäpäiviään. Siihen on yhdeksän vuotta aikaa.
– Kyseessä on pitkä ja haastava projekti, jonka edetessä voi paljastua ikäviäkin yllätyksiä, Varpa sanoo.
Eino Pihakari kävelee vanhan kunnalliskodin rapistuneita rappusia alas. Mies kuvailee Raatesalmen kunnalliskodin tilannetta lähes toivottamaksi.
– Joka tuntee rakkautta tällaiseen peruskorjaukseen, voi kovalla työllä saada aikaan paljonkin. Siinä täytyy ottaa huomioon paljon asioita, Pihakari sanoo.
Kokkolassa asuva Pihakari on ollut elämänsä aikana mukana kunnostamassa vanhoja rakennuksia ja tietää, että työsarkaa riittää. Vanhojen rakennusten korjaamiseen vaaditaan tietoa, taitoa ja innokkuutta.
– Siinä ei saa sinni loppua, Pihakari sanoo.
Onneksi sekä tietoa, taitoa että innostusta riittää. Arkkitehti Harri Ryynänen on penkonut kunnalliskodin historiaa ja etsinyt siitä kaiken tiedon, mitä saatavilla on.
Hän on tehnyt Oulun yliopistossa diplomityön Raatesalmen kunnalliskodin korjaus- ja uudelleenkäyttösuunnitelmasta.
– Rakennuksen piirustukset ovat tuhoutuneet tulipalossa. Ensimmäiset ovat vasta noin 1950-luvulta, Ryynänen kertoo.
Kunnalliskoti on valmistunut vuonna 1926 ja sen ensimmäiset asukkaat ovat kotiutuneet 1927. Kun viimeiset asukkaat lähtivät vuonna 1971, talo jäi pahasti heitteille.
Rakennus on kärsinyt suurista rakennevaurioista. Työtä riittää perustuksien korjaamisessa, kantavien seinien rakentamisessa ja vesikaton uusimisessa.
Remontti tehdään perinteisiä materiaaleja ja rakennustapaa käyttäen. Kunnostusta on suunniteltu yhteistyössä Museoviraston kanssa.
– Voi sanoa, että tämä talo puretaan luurangolle. Ensimmäisenä aloitetaan kipsilevyjen repimisellä ja sitten katsotaan, missä kunnossa hirret siellä alla on, Ryynänen sanoo.
Kunnalliskoti kätkee sisälleen satoja tarinoita. Sen huoneissa on asunut vanhoja ihmisiä, mielisairauksista kärsiviä, kehitysvammaisia, sairaanhoitajia ja muita työntekijöitä.
– Täällä kävi tänään nainen, joka kertoi syntyneensä tässä talossa ja mies, jonka isä oli ollut rakentamassa tätä rakennusta, Ryynänen kertoo
Myös Tuija Kihlmanilla on erityinen side taloon. Hänen äidin isoisän, Matti Eksymän sahalla on valmistettu talon ovet ja ikkunoiden karmit.
– Aivan mahtavaa, että tätä kunnostetaan, Kihlman sanoo.
Osa vierailijoista taas on sitä mieltä, että koko rakennus pitäisi polttaa maan tasalle ja rakentaa tilalle uusi pytinki. Se olisi helpompaa.
Harri Ryynänen on toista mieltä.
– Varmasti onkin helpompaa, mutta mitä tapahtuu historialle. Meillä ei ole varaa menettää sitä, mitä meillä vielä historiasta jäljellä on, Ryynänen vastaa epäilijöille.
Ryynänen on varma, että remontin valmistuttua Wanhan Raatesalmen pihalla seisoo yksi Pohjois-Pohjanmaan hienoimmista ja arvokkaimmista rakennuksista.
– Tästä tulee hieno. Tolokuttoman hieno, Ryynänen sanoo hymyillen.
Raatesalmen kunnalliskoti
Kunnalliskodin on suunnitellut Johannes Karvonen.
Rakennettu vuonna 1926. Ensimmäiset asukkaat ovat tulleet 1927.
Kunnalliskodin viimeiset asukkaat ovat muuttaneet pois 1971.
Kunnalliskodissa toimi mm. vanhainkoti sekä mielisairasosasto.
