Poronraatojen etsintäkustannukset on kyetty lähes puolittamaan ottamalla käyttöön pantapaikannusteknologiaa. Pantoja alettiin ripustaa Koillismaan paliskunnissa porojen kaulaan vuoden 2010 jälkeen osana maasuurpetohanketta, jonka tuloksia luodattiin Kuusamossa tiistaina.
Ennen panta-aikaa poromiehet käyttivät keskimäärin 530 euroa yhtä etsittävää raatoa kohti. Tähän vuoteen mennessä summa on laskenut 340 euroon. Raadon etsintään käytetty aika on pienentynyt 20 tunnista 14 tuntiin, autolla ajettava matka on vähentynyt, ja kelkoilla ja mönkijöillä liikuttavat matkat puolittuneet 44 kilometristä 21 kilometriin.
Käytössä on kuolleisuuslähettimiä, jotka helpottavat raadonetsintää, sekä gps-pantoja, joista porojen liikkeitä voi seurata. Gps-pannat nopeuttivat porojen syyskeräämistä eräässä paliskunnassa kahdesta viikosta neljään päivään.
Neljässä eteläisen poronhoitoalueen paliskunnassa vuokrattiin hankeaikana käyttöön 300 kuolleisuuslähetintä.
Valikoitujen paliskuntien petohävikit ovat kovat. Vuonna 2011 petokorvausmäärät olivat Hallan paliskunnassa 22 prosenttia, Näljängällä 6 prosenttia, Hossa-Irnillä 5,4 prosenttia ja Kallioluomalla 7 prosenttia porojen määrästä. Raatojen etsinnästä on tullut iso osa poromiesten työtä, sillä periaatteessa vain löydetyt raadot korvataan.
Poromiehet toivat maapetohankkeen päätöstilaisuudessa esiin sen, että poronraatojen hakeminen maastosta on kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Vuosittain viitisentuhatta raatoa löydetään koko poronhoitoalueella, mutta petojen suihin joutuvien porojen määrä on jopa kuusinkertainen.
Kuolleisuus- ja gps-lähetinten käyttöönotto poronhoidossa ei ole ollut aivan ongelmatonta. Esimerkiksi operaattoreiden gps-liittymäkulujen myötä käyttökustannukset ovat nousseet monille liian korkeiksi. Bisnes ei ole niin hyvä operaattoreille, että hintaa olisi kannattanut alentaa.
Myös arktiset olosuhteet ovat tuottaneet teknisille apuvälineille omat vaikeutensa. Patterit ovat hyytyneet pakkasessa.
Hankaluuksia on tullut myös suuntimasignaalien löytämisessä maastosta. Kuolleisuuslähettimen toiminta perustuu liikkeeseen.
Poron ollessa määrätyn aikaa liikkumatta lähetin käynnistyy. Silloin poromies saa siitä signaalin. Kun vaikkapa ahma tai karhu tappaa poron, ei liike aina suinkaan välttämättä pääty siihen.
Lue lisää paperilehdestämme
