Koillismaalta etsitään parhaillaan vesien hoito- ja kunnostuskohteita pilottihankkeiksi. Viime vuonna toiminnassa keskityttiin läänin eteläosiin, maisema ja ympäristöasiantuntija Maarit Satomaa Oulun maa- ja kotitalousnaisista kertoi Kuusamossa maanantaina.
Koillismaan Leaderille ei valitettavasti ole tällä ohjelmakaudella tullut yhtään asiaan liittyvää rahoitushakemusta, toiminnanjohtaja Pirjo Jaakkonen sanoi.
Kuusamossa järjestettiin maanantaina Vyyhti II -hankkeen tilaisuus lähivesistöjen hoidosta. Viime vuoden aikana käynnistettiin kolme pilottihanketta: Kärsämäenjoella, Lamujoella sekä Haapaveden Pirnesjärvellä.
Satomaan mukaan tänä vuonna on tarkoitus keskittyä Koillismaalle ja hakea täältä pilottikohteita. Ihmisten ja yhteisöjen on syytä olla nyt aktiivisia ja esittää kohteita. Lähivesien kunnostuksiin on mahdollista saada tukea esimerkiksi Koillismaan Leaderin kautta.
Jaakkonen kertoi, että vesistö- ja ympäristökunnostushankkeet ovat tulleet vahvasti esille, kun kyläläisiä on kuunneltu.
– Tavoitteemme kuluvalla EU-ohjelmakaudella on ollut rahoittaa 40 maisema- ja ympäristöhanketta sekä kahtakymmentä vesistönhoitohanketta. Kunnostusesimerkkejä ei Koillismaalta ole kuitenkaan antaa, koska yhtään vesistönkunnostushanketta ei ole edes jätetty.
Vesistönkunnostushankkeisiin voi saada tukea jopa 80 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, jos hanke on tarpeeksi suuri.
Metsätalouden vesiensuojeluhankkeisiin on mahdollista saada Kemera-tukea. Kyllikki Maaranto Metsäkeskuksesta kertoi, että kohteita voivat olla metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen ja korjaaminen sekä elinympäristöjen hoito ja kunnostus.
– Koillismaalla on kunnostettu muun muassa 1970-luvulla ojitettua Hoijakkasuota, Haukiojaa sekä Itäojaa.
Kuusamossa on puolestaan kunnostettu puroja sekä jokia, joita on perattu vuosikymmeniä sitten, toiminnanjohtaja Heikki Tahkola Oulun kalatalouskeskuksesta sanoi.
– Kohteina on ollut muun muassa Pukarijoki ja Maivajoki, joita on kivetty ja sorastettu käsin ja konevoimin. Seurannan mukaan poikastiheydet ovat kasvaneet kohteissa räjähdysmäisesti kunnostusten jälkeen.
Taimenten entistä kutujokea Kouerpuroa entisöitiin puolestaan vuosina 2011-2012 monenlaisin toimin. Hintaa entisöinnille kertyi runsaat 6 000 euroa, josta ely-keskuksen osuus oli noin 4 500 euroa.
Tilaisuudessa mukana olleen Mika Flöjtin mielestä Kuusamossa pikimmin toteutettava hanke olisi Kesäjoen kosteikko. Se vähentäisi Kitkaan menevää ravinnekuormaa, kun Rukalle on suunnitteilla vielä kylpyläkin.
– Mukaan hankkeeseen pitää saada Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta sekä rukalaiset.
Vyyhti II -hanketta hallinnoi ja toteuttaa ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset/Oulun Kalatalouskeskus. Osatoteuttajina ovat Suomen Metsäkeskus ja Suomen Ympäristökeskus.