Pääkirjoitus
Hallituksen valmistelema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuo mukanaan verouudistuksen, koska kuntien budjeteista vähintään puolet karkaa sote-alueille. Kuusamon budjetista lähtee puolet, Posion ja Taivalkosken jopa 70 prosenttia. Jos kunnat eivät enää kanna veroa perusturvan rahoittamiseksi, on valtion tehtävä se tavalla tai toisella. Rahan mukana merkittävä osa kuntien vallasta katoaa valtiolle.
Kuntavero on tasavero, vaikkakin vähennysjärjestelmän vuoksi osittain progressiivinen. Valtion tulovero on sen sijaan progressiivinen eli tulojen mukaan kiristyvä. Jos sote-maksu peritään valtion tuloverotuksen kautta, tarkoittaisi se verotuksen voimakasta kiristymistä keski- ja suurituloisilla.
Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, ettei tuloverotus kiristy. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ehdotti Talouselämä -lehden haastattelussa, että soten rahoitus ratkaistaisiin alentamalla kuntaverotusta ja nostamalla vastaavasti Kelan sairausvakuutusmaksua.
Sote-uudistus saattaa palauttaa entisen läänijärjestelmän Suomeen jossain muodossaan. Asiaa valmistellut työryhmä on suositellut sote-alueiden määräksi 9-12. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istuva kansanedustaja Niilo Keränen huomauttaa, että ennen läänejä oli juurikin 12. Hallituksen idea on, että sote-alueet olivat samalla pohja tuleville itsehallintoalueille (KS 8.9.2015).
Läänijärjestelmästä ja maaherroista luovuttiin vuonna 2010 suuren uudistusinnon siivittämänä. Läänijärjestelmä periytyy Ruotsin vallan ajalta 1600-luvulta. Läänien tilalle tulivat ely:t ja avi:t, joiden merkitys on jäänyt kansalle etäiseksi. Jos läänijärjestelmä jossain muodossaan palaa, ei valtiohallinnolle voi antaa pisteitä pitkäjänteisestä uudistustyöstä.
Satoja vuosia vanha ja termeineen kansalle tuttu järjestelmä pistettiin roskiin, kunnes se kenties taas on palaamassa.