Rahapula on uhkana taimenten tuleville ylisiirroille Oulankajoen Kiutakönkäällä.
Erikoistutkija Ari Huusko Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo syynä olevan sen, että laitoksen valtiolta tuleva budjettirahoitus on pienentynyt ja budjettirahoituksen käyttöä suunnataan laitoksen keskeisimpiin tehtäviin. Kiutakönkään ylisiirto on toteutettu aiemmin Luken budjettirahoituksella.
Jo tänä kesänä ylisiirtojen toteutus oli veitsen terällä, mutta Metsähallitus, Kuusamon kaupunki, Vuotungin kalastuskunta ja iso kalastuskunta tulivat maksajiksi. Ylisiirron nettokustannukset kesän aikana ovat runsaat 10 000 euroa.
Luonnonvarakeskus tekee puolestaan itse perinteisen sähkökalastuksen taimenen poikastiheyden selvittämiseksi elokuun aikana. Huuskon mukaan Lukella yksinään ei ole tulevaisuudessa resursseja tehdä sekä ylisiirtoja että sähkökalastusta.
– Ensi kesästä ei ole vielä varmaa tietoa. Toimintaan sitoutuneita rahoittavia kumppaneita pitäisi löytyä. Jos perusrahaa tulee paikkakunnalta, todennäköisesti Lukekin lähtee silloin hankkeeseen mukaan.
Taimenten ylisiirtoja on tehty Kiutakönkäällä vuodesta 1965 lähtien katkeamatta. Huuskon mielestä olisi tärkeää, että jos halutaan seurata taimenkantojen kehitystä pitkällä aikavälillä sekä ylisiirrot että sähkökalastus pitäisi pystyä säilyttämään.
Ylisiirrettyjen taimenten määrät ovat vaihdelleet Kiutakönkäällä suuresti. Parhaimpina kesinä kaloja on siirretty könkään yli sata, mutta esimerkiksi kesällä 2014 vain yhdeksän kappaletta. 2000-luvulla keskimäärin noin 40-70 taimenta, mutta joskus vain parikymmentä.
Huuskon mukaan trendi näyttää olevan se, että taimenten määrät ovat vähentyneet joessa. Vielä 1990-luvulla ylisiirrettyjä oli noin sata, mutta niihin lukuihin ei viime vuosina ole ylletty lähellekään.
– Kalastus on jopa vähentynyt Suomen puolen joilla. Pääjärvellä taimenen kalastus oli vähäistä Neuvostoliiton aikaan, mutta on lisääntynyt selvästi Venäjän aikana.
Kesinä 2013-2014 Venäjän puolella Kivakkakoskella taimenia pyydettiin rysällä ja merkittiin radiolähettimillä. Arvion mukaan noin tuhat kalaa nousi Kuusamon puolisiin kolmeen jokeen ja saalis oli 200-300 kalaa.
Ison kalastuskunnan puheenjohtaja Tenho Ronkainen sanoo, että kalastuskunta aikoo olla mukana kustannuksissa, jos myös muut tekevät samoin.
– Katsotaan nyt eteen päin ja olisihan se hieman noloa lopettaa näin pitkä perinne. Nostettavat kyllä vähenevät ja jos nousukaloja ei tule, niin eihän nostettavaakaan ole. Kaloja nousee yleensä vesitilanteen mukaan. Jos vettä on paljon, kaloja nousee enemmän kuin vähän veden aikana. Nousukkaiden määrä on myös riippuvainen Pääjärven kalastuspolitiikasta.