Kuusamon uuden tulli- ja raja-aseman avaaminen on tärkeä etappi siinä kehityksessä, jonka myötä itärajan ylittäminen on vähitellen helpottunut ja myös arkipäiväistynyt.
Kun Kortesalmen tilapäinen rajanylityspaikka avattiin vuonna 1964, oli raja ehtinyt olla kiinni yli neljäkymmentä vuotta. Auki olleesta rajasta eli kuitenkin muisto, kuten maakuntaneuvos Pauli Saapunki totesi puheessaan aseman vihkiäisissä.
Raja sulkeutuminen 1920-luvun alussa oli monella tapaa kova isku Kuusamolle. Siitä kärsi porotalous, kauppa ja tukkisavotat. Aiemmin kahteen suuntaan hengittänyt Kuusamo jäi pussin peräksi.
Pussin perä alkoi avautua puukaupan myötä. Veitsiluoto pääsi aloittamaan puutavaran tuonnin Suomeen vuoden 1965 alusta. Sen jälkeen puuta on virrannut Venäjältä yli neljä miljoonaa kuutiometriä. Laskutoimitus osoittaa, että rajan takaa on tuotu 46 vuoden aikana karkeasti arvioituna yli 65 000 rekallista puuta.
Vuonna 2001 solmittiin periaatesopimus Suomen ja Venäjän kesken Kuusamo-Suoperän kehittämisestä kansainväliseksi rajanylityspaikaksi.
Kansainvälisen rajanylityspaikan avaamista saatiin odottaa aiesopimuksen solmimisen jälkeen viisi vuotta. Monen usko oli jo koetuksella, kun ylityspaikan avautuminen siirtyi kerta toisensa jälkeen. Lopulta Kuusamo-Suoperän kansainvälinen rajanylityspaikka avattiin syksyllä 2006.
Eilen käyttöön vihityn Kuusamon uuden tulli- ja raja-asemarakennuksen myötä puitteet rajaliikenteen merkittävälle kasvulle ovat olemassa.
Henkilöliikenne on kasvanut vauhdilla viime vuosina, mutta puun tuonti sen sijaan on taantunut. Syynä on Venäjän puutavaralle asettama tulli.
Kun Suoperän asema rakennettiin EU-rahoilla, sopimukseen sisältyi ehto, että Venäjä laittaa omilla rahoillaan tien kuntoon rajalta 60 kilometrin päässä olevaan Pääjärven keskukseen. Suomalaisten pettymykseksi venäläiset eivät ole edelleenkään lunastaneet lupaustaan.
Tulevaisuuden näkymät rajayhteistyön vilkastuttamiseksi liittyvät lähinnä matkailuun. Esiin on noussut ajatus jonkinlaisesta viisumivapaasta talousvyöhykkeestä Kuusamon vastaisella rajalla. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi Paanajärven alueen liittämisen nykyistä kiinteämmin Kuusamon matkailun piiriin. Mikä olisi mukavampaa kuin laskea Kitkajokea pitkin Paanajärvelle kalastelemaan.
Historia osoittaa, että Venäjä-suhteet etenevät vain sitkeällä ja määrätietoisella työllä. Työtä kannattaa jatkaa, sillä ihmisten nykyistä vapaampi liikkuminen luo hyvinvointia molemmin puolin rajaa.