Pääkirjoitus
Hallitus on tehnyt useita esityksiä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Suurimmat muutokset tulevat koskemaan vanhustenhoitoa ja koulutusta. Säästöjen vaikutus vuoteen 2017 mennessä on arvioitu kaikkiaan noin miljardiksi euroksi.
Kunnista aiotaan vähentää vanhusten laitospaikkoja 300 miljoonan euron edestä. Ajatuksen mukaan vanhuksia voitaisiin hoitaa entistä enemmän kotona.
Koulutuksen osalta toisen asteen oppilaitosverkostoa karsitaan ja rahoitus perustuu jatkossa enemmän suoritettuihin tutkintoihin opiskelijamäärien sijaan. Tällä päätöksellä arvioidaan olevan kuntien menoihin 260 miljoonan euron vaikutus.
Muita, mutta pienempiä euromääräisiä vaikutuksia on hammashoidossa, sairaaloiden päivystyksissä, liikenteessä pelastustoimessa ja kelpoisuusvaatimuksien väljennyksissä.
Hallituksen rakenneratkaisun tarkoituksena on vakauttaa taloutta siten, että niin sanottu kestävyysvaje poistuu. Vajeen eli valtion menojen suuremmuuden tuloihin arvioidaan olevan noin yhdeksän miljardin luokkaa.
Hallituksen esitys on saanut ensikuulemalta hieman ristiriitaisen vastaanoton, sillä haukkujen lisäksi on tullut myös jonkin verran kehuja.
Kuntien itsensä taholta on vielä hieman vaikea arvioida, mitä rakennepaketti tulee käytännössä merkitsemään ja pystytäänkö esityksiä toteuttamaan.
Esimerkiksi vanhusten hoitopaikkoja on jo tähän mennessä monessa kunnassa vähennetty ja siirretty heitä kotihoitoon mahdollisuuksien mukaan. Löytyykö enää vähennettäviä?
Erityisesti Koillismaata kohtaava asia liittyy koulutukseen ja siinä toisen asteen koulutusverkoston tiivistäminen. Pieniä lukioita ja ammattioppilaitoksia tullaan lopettamaan ja yhdistelemään. Koillismaalla on pieniä yksiköitä ja uhka niiden tulevaisuudesta on olemassa.
Kuntien tehtävien karsimisesta on puhuttu. Mutta voidaan kysyä onko tämä oikeaa karsimista ja miten se lopulta tapahtuu ja kaatuuko kaikki lopulta kuntien omaan nilkkaan?