Pääkirjoitus

Räl­lää­jät pi­laa­vat kelk­kai­li­joi­den maineen - mä­tä­mu­nat kit­ket­tä­vä pois

Moottorikelkoilla aiheutetut metsätuhot herättävät ansaittua ärtymystä metsänomistajissa ja kansalaisissa. Viimeisin tapaus tuli julki Syötteellä, jossa metsähallituksen mailla oli ajettu taimikoita kumoon.

Syötteen Karsikkokankaalla tuhoutui taimikkoa yli 10 hehtaarin alueella. Metsähallitus arvioi vahingoksi 500-800 euroa hehtaarilta eli kokonaisvahingoksi muodostuu viidestä kahdeksaan tuhatta euroa. Kova hinta muutamien hetkien aivottomasta rälläämisestä.

Moottorikelkkailu on merkittävä tulonlähde Koillismaalla. Rukan ja Syötteen alueen ohjelmapalveluyritysten talvikauden liikevaihdosta suuri osa lohkeaa kelkkasafareilta. Ja esimerkiksi poromiehille kelkka on elintärkeä liikkumisväline.

Kelkkareittien rakentamiseen ja kunnossapitoon on vuosien varrella käytetty satoja ja taas satoja tuhansia yhteiskunnan ja yritysten rahaa.

Siksi on harmi, että muutama vastuuton rällääjä katsoo oikeudekseen vetää lokaan koko harrastajakunnan maineen. On vaikea tietää, onko kyse piittaamattomuudesta vai tietämättömyydestä, jos kelkalla ajallaan missä sattuu.

Moottorikelkkailijoille on talven aikana sattunut useita vakavia onnettomuuksia Koillismaalla.

Poliisin näkyminen maastossa on suotavaa. Se rauhoittaa ajotyyliä. Mutta on selvää, että virkavalta ei ehdi joka paikkaan.

Huomaamattaan kelkkareitiltä ei eksy umpihankeen taimikoiden sekaan latvuksia katkomaan. Vastuullinen kelkkailija ilmoittaa poliisille ja maanomistajalle, jos huomaa kelkkoja väärässä paikassa. Varmasti aivan valtaosa kelkkailijoista ei halua aiheuttaa kenellekään tuhansien eurojen vahinkoa muista onnettomuuksista puhumattakaan.

Piittaamattomat mätämunat on kitkettävä kelkkojen rateista pois, jotta kansalaismielipide ei käänny voimakkaasti kelkkailua vastaan. Se olisi vahingoksi vastuullisille harrastajille. Se olisi suureksi vahingoksi matkailuyritysten liiketoiminnalle.