Yhteinen usko siihen, että sivistys vie yhteiskunnan kohti parempaa tulevaisuutta. Yksilön usko siihen, että koulutus tuo paremman toimeentulon ja hyvän yhteiskunnallisen aseman.
Lukuisat ovat ne tarina Koillismaan pojista ja tyttäristä, jotka lähtivät hyvin vaatimattomista oloista maailmalle, ja onnistuivat tekemään merkittävän uran ja kohoamaan menestykseen.
Yhdysvaltojen presidentinvaalissa kiintoisaa oli tapa, jolla voitto saavutettiin: valehtelemalla ja pelottelemalla. Tulos kielii keskiluokan syvästä pettymyksestä. Suuri joukko oli valmiit uskomaan mitä hyvänsä, kun puhuja vain lupasi suurta ja mahtavaa tulevaisuutta.
Ilmiöllä on vastineensa Suomessa. Hiljattain julkaistun selvityksen mukaan nuorista joka viides on koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella. Syrjäytymisestä syntyy näköalaton poliittinen tyhjiö, jonka mahtavia, mutta tyhjiä sanoja käyttävä poliitikko tai poliittinen liike voi täyttää ja käyttää hyväksi.
Eikä kyse ole pelkästään nuorista, vaan työpaikkansa puolesta pelkäävistä työikäisistä. Trumpin keskeisiä vaalilupauksia oli, että hän kykenee pakottamaan Kiinaan paenneen tehdastuotannon takaisin Yhdysvaltoihin. Uskoo ken tahtoo. Kuluttajat haluavat tuotteensa mahdollisimman halvalla joka puolella maailmaa.
Myös Suomessa taantuvilla teollisuusalueilla, maaseudulla ja kaupunkien lähiöissä kytee tyytymättömyys. Monet johtavat poliitikot ja asiantuntijat pitävät nopeaa muuttoliikettä suuriin kaupunkeihin paitsi vääjäämättömänä, myös välttämättömänä maan taloudellisen menestyksen kannalta. Voi pitää osin paikkaansa, mutta jako voittajiin ja häviäjiin lisää yksioikoisten helppoheikkien vetovoimaa politiikassa.
Lopultakin kyse on digitalisaatiosta, joka muuttaa taloutta ja yhteiskuntaa yhtä syvällisesti kuin sähkö aikoinaan. Koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen merkitys on suurempi kuin koskaan. Vain niiden avulla pelko muuttuu myönteiseksi muutosvoimaksi. Junttiuden kaipuu on jälleen käännettävä sivistyksen kaipuuksi.